STOP THE PRESS!

Leevi and the Leavings – Keskeneräinen sinfonia

keskenerainen_sinfoniaLisätietoja: CD: 1. Henry VIII Tanssi poissaoleville ystäville 2. Tyttö,jota rakastan 3. Ei tytöt sitä tietää saa 4. Toiveunta 5. Tallinnan laivalla 6. Hevosella Helsinkiin 7. Kissanpentu 8. Mitä sä meinaat? 9. Mene pois 10. Mitä mä niillä teen? 11. Haloo! 12. Vanha koulukuva 13. Hubaa habaa 14. Pikku prinsessa 15.Taivas on Taunuksen takapenkillä 16. Hey come on (Ei voi mitään) 17. Sateisena päivänä 18. Pikkutyttö 19. Käsipohjaa 20. Nigger Jonas (Palkkionmetsästäjä) 21. Liikaa sanoja 22. Surumetsien talvimorsian 23. Myöhemmin
DVD: Dokumentti Gösta Sundqvistista, musiikkivideoita ja Tv-esiintymisiä, valokuvia, historia.
Arvio: 5/5

Yksi viime vuosien suosituimmista yhtyeistä on ollut Leevi and the Leavings, joka ehti koskettaa suomalaisten tuntoja 25 vuoden ajan. Keulahahmona toimi Gösta ”Göde” Sundqvist, joka valitettavasti poistui keskuudestamme vain 46 vuoden ikäisenä. Hän pureutui sanoituksiensa kautta suomalaiseen elämään humoristisena tarkkailijana, minkä ansiosta ne saavat raavaankin miehen kuuntelemaan sanoja kyynel silmäkulmassa. Erikoisinta yhtyeessä oli se, etteivät he koskaan tehneet keikkoja, vaan keikat on näihin päiviin saakka hoitanut menestyksekkäästi coverbändi Leewings, kun toiset ovat vain studiossa käyneet vääntämässä levyn kasaan. No, jonkin tiedon mukaan yhtye on joskus 70-luvun lopulla esittänyt väärällä nimellä pari keikkaa jollakin takahikiän festarilla. Monta kokoelmaakin on yhtyeeltä julkaistu. Ne ovat lähinnä sisältäneet tunnetuimmat leavings-hitit, mutta nyt julkaistu ”Keskeneräinen sinfonia” -kokoelma sisältää vähemmän jukeboxissa tai radiosoitossa olleita biisejä.

Ensimmäinen levy sisältää 23 kappaletta, joista ensimmäinen ja viimeinen ovat instrumentaalikappaleita, alunperin ”Perjantai 14. päivä”-levyltä vuodelta 1989. Sen jälkeen tuleekin sitten taattua Leavings-kamaa, jossa käydään läpi miehen elämän tärkeimpiä asioita kuten ”Taivas on Taunuksen takapenkillä”, ”Tallinnan laivalla” ja ”Tyttö jota rakastan”. Omat lempparini tällä kokoelmalla ovatkin sitten levyn loppupuolella olevat ”Liikaa sanoja” ja ”Surumetsien talvimorsian”. Aiemmin mainittu kappale julkaistiin yhtyeen viimeiseksi albumiksi jääneellä ”Hopeahääpäivä”-teoksella. Se on koskettava, tummasävytteinen kappale, jossa reiluun kolmeen minuuttiin on tiivistetty miehen sielunmaisema. Jälkimmäinen kappale puolestaan on vanhempaa tuotantoa 80-luvun lopulta. Se on kaunis balladi, joka ainakin allekirjoittaneesta muistuttaa sanoitukseltaan kovasti Hectorin vanhempaa tuotantoa, jossa oli enemmän runollisuutta kuin nykyisessä tuotannossa. Kokoelmana ensimmäinen levy on erinomainen, siitä voi kuulla Göstan sanoitukset aivan uudella tavalla, jota ehkä albumeita kuunnellessa ei ole tapahtunut. Itseasiassa jopa meikäläinen kaivoi vanhoja vinyyleitä hyllystä ja kuunteli sitten levyt kunnolla. Voin sanoa, että kokoelma teki tehtävänsä ja taas näistä biiseistä löytyi uusia puolia.

Toinen levy puolestaan on DVD. Se sisältää runsaasti mielenkiintoista materiaalia, kuten dokumentin Gösta Sundqvistista. Valitettavasti herra on ollut sen verran harvakseltaan julkisuudessa, että tämä vuonna 1990 Elina Kivihalmeen ohjaama dokumentti on niitä harvoja filmatisointeja, joissa herra on kertoillut mietteistään. Hän puhuu paljon ja nopeasti, mutta kuitenkin hän osaa pysähtyä kuuntelemaan toista ihmistä. Tämä melkoinen työnarkomaani ehti musiikin lisäksi kirjoittamaan radio-ohjelmia kuten Koe-eläinpuisto ja Belgialaisia kirjauutuuksia. Eikä siinä vielä mitään, sillä hän ehti jopa valmentamaan jalkapalloseura Johanneksen Dynaamoa. Kamera seuraa Göstaa moneen eri paikkaan kuten radiostudioon, pankkiautomaatille (” Ei ole raikulipojalla rahaa. Pitäis varmaan lähtee Amsterdamiin keikalle”, vitsaillen kameralle) ja tietenkin jalkapallokentälle. Luvassa on siis mainio dokkaripläjäys, joka avartaa enemmän Göstan maailmaa. Sääli, että kestoltaan se ei ole kuin reilu puolisen tuntia, sillä hänen jutusteluaan olisi mielellään enemmänkin kuunnellut. Sitten on luvassa tukku musiikkivideoita ja tv-esiintymisiä. Hauska on katsella kuinka tyyli on muuttunut 80-luvun puolesta välistä 90-luvun alkupuolelle. Mieleenpainuvimmat videot ovat Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen ja Rakkauden työkalu. Näiden lisäksi levyltä löytyy laaja kuvagalleria yhtyeestä. Ehkä kaikkein kiinnostavimmat kuvat ovat basisti Risto Paanasen kuvakokoelmasta. Lyhyen oppimäärä yhtyeen historiaan on Santtu Luoto kasannut hieman kieli poskella. ”Keskeneräinen sinfonia” on suuri kunnianosoitus Gösta Sundqvistille, joka sanoitusten ja sävellysten lisäksi hallitsi erinomaisesti myös radio-ohjelmien teon.

Jukka L. Savolainen for smackthejack

Cover’s Copyright by Johanna Kustannus, 2004