STOP THE PRESS!

Jackass 3D

Jackass_3dOhjaus: Jeff Tremaine
Käsikirjoitus: Preston Lacy
Tuotanto: Spike Jonze, Jeff Tremaine, Johnny Knoxville
Pääosissa: Johnny Knoxville, Steve-O, Bam Margera, Ryan Dunn, Wee Man, Preston Lacy, Chris Pontius
Arvio: 3/5

Jackassin porukka Steve-O, Johnny Knoxville, Bam Margera ja muut kahjot ovat edenneet jo kolmanteen elokuvaansa ja tällä kertaa kankaalle tullaan punavihreiden lasien läpi niin että morkoonit soi. Itsensäsatuttamisen (ja –saastuttamisen) ammattilaisten teoksia ei voi kuvailla sanoin eikä etenkään analysoida järki kädessä. Kyllä te tämän tiedätte. Se etu tässä on, että elokuvan juonen selittämiseen ei mene aikaa.

Genitaalit paukkuu ja pökäleet singahtelee, siinäpä viiteen älykkääseen sanaan kiteytettynä tämä tuote. Kuten voitte arvata, ovat sanat kerta kaikkiaan vähissä tämän mykistävän nautinnon edessä. Lähtökohdaksi on otettava se, että naurattaako tämä yhtään vai ei. Ja kyllä, kyllä se naurattaa. Ajoittain. Ei varmasti kaikkia, ei luultavasti edes suurinta osaa mutta kakka-pissa-oksennus- huumori jos mikä onkin hyvin persoonakohtainen juttu. Elokuva muodostuu siis sketseistä, jotka joku ryhmän jäsenistä tai vieraileva tähti spiikkaa sisään, tietääksemme mitä kohta näemme. Ja sitten sattuu. Ja muu porukka ulvoo naurusta. Onhan se hilpeää, kun pienoisrautatien keskeltä kohoaa kovasti anusta muistuttava tulivuori, joka äkisti ”purkautuu” heittäen ”ruskeat laavat” ylt’ympäri olohuonetta. Ja nyt puhutaan eräästä elokuvan älyllisimmistä kohtauksista.

Osa elokuvasta perustuu piilokamera-tyyppiselle pelleilylle eivätkä ne kohdat toimi ihan yhtä hyvin kuin käsikirjoitetut ääliöydet. Tai toimi ja toimi – alkaahan tähänkin toki puutua puolentoista tunnin aikana mutta kaverien rento infantiilius ja täydellinen syttyminen totaalipöljäilyyn saavat katsojankin kummasti hihittämään mukana. Ei voi kuin ihmetellä mistä näillä riittää virtaa ja vakuutusrahoja. Kovalla kohulla mainostettiin mukana olevan myös Duudsonien – no ovatkin mutta heidän osuutensa jää valitettavan kapoiseksi. Siltä varalta, että Jackasseilta loppuvat ideat, mitä elokuvan hieman toistuvan oloisista tempauksista saattaa olla pääteltävissä, ehdotan kokonaista yhteiselokuvaa häjyjen kanssa. Kyä lähtis.

Ai niin, se 3D, mitä sillä saavutetaan? No parhaiten se toimii elokuvan alku- ja loppusekoilussa sekä esimerkiksi kakkaköntsän, värikuulan tai luodin lentäessä hurjalla nopeudella suoraan kohti katsojaa. Tuohan se oman lisänsä kaatuiluun tietysti mutta ei se mitenkään korvaamaton ole, ennemminkin koko 3D vaikuttaa tässä yhteydessä parodialta tai isolta vitsiltä. Ilmeisesti tahattomasti yhdeksi elokuvan punaisista langoista on leikkaaja Matt Probst valikoinut hermoheikon, koko ajan oksentelevan kameramiehen. Pian katsoja alkaakin jo odottaa, että jokohan se taas tyhjentää vatsahappojaan. Ja miten sitten muodostuu arvosana? Elokuvataiteellisena teoksena tämä on tietysti aivan nollatasoa, ellei jopa sen alapuolella, eikä komedianakaan täydellinen mutta ilmiönähän Jackass lyö kuin Margera hanskalla WeeMania turpaan. En minä tiedä. Kukin kokekoon tämän miten tahtoo.

Liikaa komedioiden yhteydessä käytetty fraasi ”aivot narikkaan” on kokenut inflaation – kiellänkin jyrkästi ketään enää käyttämästä sanoja missään muussa kuin tämänkaltaisten elokuvien itseoikeutetussa yhteydessä.

Renek for smackthejack.net

Photos copyright by Paramount Pictures, 2010

Traileri: