STOP THE PRESS!

Sarah Brightman – Live in Las Vegas

Sarah Brightman – Live in Las VegasLisätietoja: Kappaleet: Kama Sutra, Harem (Cancao do Mar), Beautiful, It’s a Beautiful Day, Dust in the Wind, Who Wants to Live Forever, Anytime Anywhere Interlude, Anytime Anywhere, Nella Fantasia, Stranger in Paradise, La Luna, Nessun Dorma, No One Like You, Arabian Nights, The War Is Over, Free, What a Wonderful World, A Whiter Shade of Pale, Phantom of the Opera Suite, Wishing You Were Somehow Here Again, Time to Say Goodbye, The Journey Home, A Question of Honour
Arvio: 4/5

Sarah Brightman esiintyi ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle John Schlesingerin ohjaamassa musikaalissa ollessaan vain 12-vuotias. Paria vuotta myöhemmin Sarah aloitti laulamisen ja eipä aikaakaan, kun hän jo levytti ensimmäisen hittinsä ”I Lost My Heart to a Starship Trooper”. Hän päätti kuitenkin kouluttautua klassisen puolen laulajaksi ja pääsi mukaan Cats-musikaalin alkuperäiseen kokoonpanoon. Pikku hiljaa hänen ja Catsinkin säveltäneen lordi Andrew Lloyd Webberin välille syntyi suhde ja lopulta he menivät naimisiin. Lloyd Webber kirjoitti Christinen roolin Sarahille musikaalissa “Phantom of the Opera” . Hän esiintyi roolissaan sekä Lontoossa että New Yorkin Broadwaylla. Avioero tuli muutamia vuosia sitten ja Sarah lähti kehittämään omaa soolouraansa. Tuloksena on ollut menestyksekäitä levyjä ja konserttikiertueita. Tuorein kiertue ”Harem” jopa vieraili Kiinassa viime kesänä. DVD:nä julkaistu konserttitaltiointi on tehty Las Vegasin MGM Grand Hotelissa viime keväänä.

Konsertti jakautuu periaatteessa kolmeen eri osaan. Ensimmäiseksi kuullaan lähinnä viimeisimpään levyyn ”Harem” liittyviä kappaleita. Kuten nimikin sanoo kyseessä on itämaisvaikutteista musiikkia, joten myös konsertin visuaaliseen puoleen on myös satsattu. Lava näyttää haaremilta varsinkin kun itämaisiin asusteisiin pukeutuneet tanssijat tanssivat ja valaistuksella on saatu mystinen tunnelma. Toinen osa on Sarahin levyttämiä hittejä, kuten versio The Queenin hitistä ”Who Wants to Live Forever” tai ”A Question of Honour”. Kolmas osa on musikaalisävelmiä, joista Sarahille tutuimmat sisältyvät ”Phantom of the Opera” -sikermään. Tietenkin mukana on Andrea Boccellin kanssa levytetty ”Time to Say Goodbye”. Konsertti on näyttävä, mutta itse artisti jää hyvin kaukaiseksi yleisölle tai ainakin kotisohvalla istuvalle katsojalle. Tuntuu siltä, että huntu olisi vedetty katsojien ja artistin välille ja näin ollen tunnelma on hieman kylmähkö.

Toinen levy puolestaan sisältää ”All Access” -dokumentin, jossa esitellään lähinnä kiertuehenkilökuntaa, joka on kiertänyt Sarahin kanssa ympäri maailmaa raskaan kiertuekaluston kanssa. Nykyään lähes kaikissa konserttitaltioinneissa on tällainen dokumentti, joten mitään uutta tämä ei tarjoa, sillä lähes vastaavanlaisella tavalla myös muiden artistien kiertueita hoidetaan. Tosin jos ei ole tämän tapaista dokumenttia ennen nähnyt, niin avartaa kiertue-elämän salaisuuksia. Muutamista kappaleista löytyy ns. monikamera-mahdollisuus, jolloin kaukosäätimestä voi valita itselleen sopivan kuvakulman. Tämäkään ei ole mitään uutta, mutta parissa kappaleessa monikamera-systeemistä on visuaalisesti iloa, sillä se antaa uutta ilmettä esitykselle. Valokuvia on runsaasti, joita voi sitten ihastella, mutta ainakaan allekirjoittanut ei niistä paljoakaan innostunut. Lisäksi luvassa on Harem -tietovisa, jossa kysytään joitain asioita Sarahista. Ikävä kyllä visailu aiheuttaa lähinnä harmaita hiuksia, kun väärästä vastauksesta joudut välittömästi aloittamaan alusta. Kuka nyt voi tietää minkä maalaisesta ruuasta Sarah oikein pitää. Ei herranpieksut, että pääsi allekirjoittaneelta parkaisu, kun yritin eteenpäin. No, joskus ehkä voin loppuun saakka päästäkin ja voittaa jotain ekstramateriaalia, mutta siihen saattaa mennä melkoisesti aikaa. Kokonaisuutena ”Sarah Brightman – Live in Las Vegas” on kelpo tavaraa viihde- ja klassisen musiikin sekoituksista pitäville. Kuten aiemmin mainitsin, niin itseäni jäi eniten vaivaamaan konsertin kylmähkö vaikutelma. Johtuiko se siitä, että kyse oli Las Vegasin megasalista vai konsertin konseptista. Taltioinnin ohjauksesta se ei pitäisi olla kiinni, sillä ohjaajana toimi David Mallet, mies monien legendaaristen konserttitaltiointien ja musiikkivideoiden takaa. Äänen suhteen ei ole mitään vikaa, sillä 5.1. pelittää mainiosti ja ekstramateriaali on ihan kelpo tavaraa.

Jukka L. Savolainen for smackthejack

Photo’s Copyright by EMI Records, 2004