STOP THE PRESS!

Jukka Gustavson & Hoettoe – Toinen Maisema

jukka_gustavsson1. The World’s Scene Is Changing 2. Road Movie 3. Helge 4. Muinaismaisema 5. Juhlapuheissa ja kahvikutsuilla 6. Pitkällä matkalla 7. Suomen kulttuurin agentit 8. Toinen maisema 9. Grow Grain Grow 10. Uuden aamun väkeä
Arvio: 3/5

Jukka Gustavson on kaveri, joka on ehtinyt tehdä yhtä sun toista. Miehen musiikillinen ura alkoi jo vuonna 1966 ja on jatkunut enemmän tai vähemmän hiljalleen näihin päiviin asti erinäisten projektien parissa. Ehkä parhaiten Gustavson tunnetaan kuitenkin Suomen ehkä kaikkien aikojen kovimman progeyhtyeen, Wigwamin entisenä kosketinsoittajana. HotToe on yksi miehen monista bändiprojekteista. Mainittakoon Gustavson on yksi suomen harvoista suorastaan palvotuista kosketinsoittajista.

Toinen maisema on sellainen levy, johon on paikoitellen hyvin vaikea suhtautua. Parhaimmillaan jamitellaan kuin Wigwamin kulta-aikoina, pahimmillaan taas korvat punottavat kovin ontuvista ja ilmeisen taiteellisista sanoituksia. On tietenkin kovin koskettavaa, että legendaarista roudaria Helge Niemistäkin muistetaan laululla, mutta ainakin meikäläisen korvaan kappale on yksi levyn kehnoimmista. Tunnetta on kyllä kosolti mukana, mutta toteutus kompuroi lähinnä tulkinnan osalta. Albumilta löytyy kappaleita niin suomeksi kuin englanniksikin laulettuna, mutta ehdottomasti parhaimmillaan Gustavson yhtyeineen on instrumentaalikappaleissa.

Kuulostan tietenkin kauhean tylsältä kaverilta, kun en niin sanotusti ymmärrä kaikkia levyn ratkaisuja. Osasta kappaleista tulee eittämättä mieleen eräs toinen hyvin saman tyylinen orkesteri, Kuusumun profeetta, joka tosin onnistuu tekemään taidetta huomattavasti paremmin tuloksin. Musiikillisesti Toinen maisema on kuitenkin monin paikoin erittäin hieno. Jokusen kuuntelun jälkeen oppii muistamaan ne muutamat biisit joita ei voi sietää, jolloin kelausnappi tuo helpotuksen elämään. On toki tietyllä tavalla kunnioitettavaa, että rajoja rikotaan ja vieläpä seistään selkä suorana biisien takana. On toisaalta hankalaa arvioida levyä kokonaisuutena, koska se on sisällöltään niin sekalainen ja selkeästi ja piilottelematta tavallisuutta vastaan. Se onkin ehkä yksi levyn suurimpia kompastuskiviä, että levyn erikoisuutta korostetaan siellä täällä hieman turhankin tavalla – että kuuntelija varmasti ymmärtäisi, että tässä nyt ihan tarkoituksella tehdään taidetta, että ei ole kiinni siitä, etteikö osattaisi. Suositellaan vaikeamman musiikin ystäville!

Jarkko Rotstén for smackthejack.net

Photo’s copyright by Zen Master Records / Rockadillo Records, 2006