STOP THE PRESS!

Siperiada (Sibiriada)

siperiadaOhjaus: Andrei Konchalovsky
Käsikirjoitus: Andrei Konchalovsky, Valentin Yezhov
Tuotanto: Mosfilm
Pääosissa: Natalya Andrejchenko, Sergei Shakurov, Vitali Solomin, Vladimir Samoljov
Arvio: 2/5

Pan Visionin Venäläiset klassikot -sarjassa ilmestyy nyt Andrei Kontshalovskin viimeiseksi Neuvostoliiton aikaiseksi ohjaustyöksi jäänyt elokuva Siperiada. Tämän jälkeen Kontshalovski siirtyi Yhdysvaltoihin, missä hän on ohjannut mm. sellaiset elokuvat kuin Tango ja Cash, Pakojuna sekä Marian rakastajat. Valmistumisvuonnaan 1979 Siperiada voitti Cannesin elokuvajuhlien erikoispalkinnon, mitä on kyllä vaikea ymmärtää, niin epätasainen ja löyhästi kasassa pysyvä tämä liki kolme ja puolituntinen spektaakkelintapainen on.Pan Visionin Venäläiset klassikot -sarjassa ilmestyy nyt Andrei Kontshalovskin viimeiseksi Neuvostoliiton aikaiseksi ohjaustyöksi jäänyt elokuva Siperiada. Tämän jälkeen Kontshalovski siirtyi Yhdysvaltoihin, missä hän on ohjannut mm. sellaiset elokuvat kuin Tango ja Cash, Pakojuna sekä Marian rakastajat. Valmistumisvuonnaan 1979 Siperiada voitti Cannesin elokuvajuhlien erikoispalkinnon, mitä on kyllä vaikea ymmärtää, niin epätasainen ja löyhästi kasassa pysyvä tämä liki kolme ja puolituntinen spektaakkelintapainen on.

Siperiada kertoo kolmen sukupolven kamppailusta paremman elämän puolesta Siperian ankarissa ja köyhissä oloissa. Aikajänne ulottuu peräti 1800-1900 -luvun vaihteen tsaarien ajan Venäjästä 1970-luvun lopun Neuvostoliittoon. Elokuvan alussa olojen paranemista edustaa liki taivaaseen asti näyttävältä ulottuvan tien rakentamisen suururakka. Vallankumouksen jälkeen rakennetaan innolla sosialismia. Lopulta 1970-luvulla etsitään ja löydetään öljyä. Kontshalovski kuitenkin näyttää myös edistyksen kääntöpuolen: ympäristö saastuu ja ihmisten perinteiset arvot ja kulttuuri uhkaavat tuhoutua.

Vaikka Siperiada onkin kunnianhimoinen ja mielenkiintoinenkin yritys esittää katsaus erään suurvallan synnyn ja kehityksen historiaan, jää se elokuvana kuitenkin toivottoman hajanaiseksi. Tyylilajit vaihtelevat holtittomasti ihmissuhdedraamasta liki puskafarssiin ja kaikkeen siltä väliltä, eivätkä elokuvaa ainakaan eheytä aikasiirtymien väliin ympätyt dokumenttipätkät. Symboliikkaa riittää parinkin Tarkovskin tarpeisiin. Ikävä vain, että Kontshalovski ei ole mikään Tarkovski: symbolit jäävät kömpelöiksi ja liian osoitteleviksi.

Kontshalovskin ohjaustyö on sekin omituisen horjuvaa. Aivan vasemmalla kädellä sutaistut jaksot vaihtelevat loistavien kohtausten kanssa. Esim. isän ja pojan kamppailu suolla ja toisen maailmansodan kuvaus ovat oikeasti väkevää elokuvaa. Kontshalovski lieneekin tehnyt oivan valinnan siirtyessään Hollywoodiin: toimintaelokuva on selvästikin hänen alaansa.

Siperiadan näyttelijätyö on horjuvaa myöskin, eikä tilannetta ainakaan paranna kankea englanninkielinen jälkiäänitys. Lisäksi DVD:n kuvanlaatu on luvattoman kehno. Aika on selvästi tehnyt filmille tepposensa ja restaurointi olisi ollut tarpeen.

Vesa Skaffari for smackthejack

Photo’s copyright by Pan Vision, 2005