STOP THE PRESS!

Veltto Virtanen – Tahdon!

veltto_virtanen1. Tänään iltapäivällä 2. Ota, pieni kävely 3. Vieras 4. Täyttä ymmärrystä vailla 5. Tässä seison 6. Pelkurit 7. Harmageddon! 8. Voipas! 9. Hyvän ja pahan (joka) puolella 10. Jeesuskin oli anarkisti 11. Nuorallatanssija 12. Liian paljon, liian hyvää 13. Aurinkolaulu Bonukset: 14. Hellsinki Hellsinki Hellsinki 15. Tässä sängyssä 16. Anna sydämesi sulaa 17. Jumala ja Saatana 18. Jeesuskin oli anarkisti (live) 19. Veltto ratsastaa jälleen (live)
Arvio: 3,5/5

Veltto Virtanen on varmasti tuttu nimi ja kasvo ihan jokaiselle suomalaiselle. Lähinnä poliittisemmista kuvioista tutumpi Veltto omaa kuitenkin musiikillisen taustan, kuten miehen hipihtävästä ulkoasusta voi helposti päätellä. Virtasen biisit eivät ole valitettavasti pahemmin jääneet elämään, muuten kuin tietysti lähinnä underground-piireissä. Veltto kuuluu niihin 70-luvun vihaisiin nuoriin rokkareihin, joilla oli ja on edelleen runsaasti sanottavaa. Poliittinen ura olikin Virtaselle melko luonnollinen jatke sittemmin hieman kasaan kuivuneelle muusikonuralle. Ainakin yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet olivat huomattavasti paremmat.

Tahdon! On siis uusiojulkaisu liki 30 vuoden takaa. Albumi näki ensimmäisen kerran päivänvalon vuonna 1978. Veltto & Heru -yhtyeen sanotaan olevan yksi ensimmäisistä kotimaisista “superbändeistä”. Mitä ikinä se sitten tarkoittaakin. Ainakin Tahdon! sisältää ensimmäisiä kotimaisia punk-biisejä, mutta myös jonkin verran ihan puhdasta progea, mistä kiitos kuulunee bändin toiselle kantavalle voimalle, Wigwamista tutulle Rekku Rechardille. Muita bändin vaikuttajia olivat toinen kitaristi Heikki Silvennoinen, rumpali Ippe Kätkä sekä basisti Hannu Tervaharju. Miksikään silkaksi punk-bändiksi yhtyettä ei voi luokitella, koska meininki on kuitenkin pääosin kehittyneempää kuin keskimääräinen punk.

Bändin soitannossa on runsaasti tunnetta ja ammatitaitoa sopivassa suhteessa. Harmi sinänsä, että musiikin ehdottomasti heikoin lenkki on Velton, anteeksi nyt vain, kerrassaan kauhea lauluääni ja -taidottomuus. Sanoitukset ovat toki näppärän sukkelia, mutta varsinaisesta laulumelodiasta on hyvin hankala päästä kiinni, kun nuotti on jatkuvasti täysin hukassa. Tämä saakin bändin hienommatkin biisit kuulostamaan paikoitellen juuri siltä punkilta.

Albumikokonaisuus on melko tasapainoinen paketti. Siltä on vaikea nostaa mitään erityisiä helmiä, eikä toisaalta varsinaisia rimanalituksiakaan joukkoon mahdu. Bonusraitoina levylle on kerätty kuusi harvinaisempaa raitaa. Kappaleet 14-17 ovat singlelohkaisuja vuosilta 79-80. Pari viimeistä kappaletta ovatkin sitten kehnolaatuisia liveäänityksiä Veltto & Herun ensimmäiseltä keikalta Tampereen YO-Talolta, joilta voi lähinnä aistia 70-luvun lopun tunnelmia rockkeikalta. Veltto Virtasen Tahdon! on ihan mielenkiintoista kuunneltavaa, jos 70-luvun anarkistinen rock kiinnostaa vähänkin. Tämä on näet sitä juuri lauseen varsinaisessa merkityksessä.

Jarkko Rotstén for smackthejack.net

Photo’s copyright by Zum Teufel, 2006