STOP THE PRESS!

Collateral – Väärä paikka, väärä aika

collateralOhjaus: Michael Mann
Käsikirjoitus: Stuart Beattie
Tuotanto: Michael Mann, Julie Richardson
Pääosissa: Tom Cruise, Jamie Foxx, Jada Pinkett Smith, Mark Ruffalo
Arvio: 3,5/5

Ohjaaja Michael Mann on tullut tunnetuksi Miami Vicen ohella myös järkälemäisistä elokuvistaan Heat (1995) ja The Insider (1999). Elokuvissa esiintyy Hollywood-näyttelijöiden kerma, ja niin kuvaus, leikkaus, kuin äänimaailmakin, on suurta ja spektaakkelimaista. Vuonna 2001 julkaisunsa saanut Muhammad Alista kertova ”Ali” olikin sitten tylsä, hajanainen ja pastellinvärinen kuvaelma, joka ei herättänyt mielenkiintoa. Hiljaiseloa on pidetty 3 vuotta.

Vuonna 2004 ensi-iltansa saanut Collateral on taas toiminnallinen trilleri, jollaisen luojana Mann on ollut omiaan. Elokuva kertoo palkkatappajasta nimeltä Vincent (Cruise), jonka tehtävänä on ”hoitaa” 5 keikkaa yhden yön aikana Los Angelesissa. Hän palkkaa itseään kuljettamaan unelmissaan elävän taksikuskin nimeltä Max (Foxx). Ensimmäisen keikan mentyä muteen alkaa Max tajuta, mistä on kyse. Intensiivinen tunnelma täyttää taksin, kun 2 täysin erilaista ihmistä alkavat psyykkaamaan toisiaan. Vielä 4 keikkaa. Vielä 3…

Elokuva on, kuten ohjaajan aikaisemmatkin elokuvat, sanalla sanoen iso. Siinä on jotain suurta heti alun lentokenttäkohtauksesta lähtien. Musiikki toimii moitteitta ja äänet täydentävät tunnelmaa. Kuvakulmat toimivat ja kokonaisuutena kuvamateriaali on hienoviritetty viimeistä kuvaa myöden. Ja sitten pitääkin mainita se, joka häiritsee: Tom Cruise. Aivan aluksi tuntuu siltä, että Cruise todellakin pystyy vetämään tämän roolin. Karismaa tuntuu löytyvän… Ja juuri silloin se katoaa, palaten ajoittain takaisin ja häipyen taas. Epätasaisuus Tompan roolisuorituksessa ei tuo syvyyttä hahmoon, vaan jotenkin etäännyttää. Foxx tekee paljon vakuuttavampaa työtä, mutta on hänelläkin pieniä kompastumisia siellä täällä. Koska kuitenkin pääpiirteittäin elokuva toimii hyvin ja rullaa, voidaan nämä asiat heittää sivuun kuitenkaan niitä unohtamatta.

Häiritsevää on myös tarantinomaisen dialogin tunkeminen väkisin sinne tänne. Se kun tuntuu päälleliimatulta, eikä edes vie tarinaa eteenpäin. Myös pieni tiivistämisen puute vaivaa, koska mikäli Mann olisi viitsinyt napsaista vaikka 10 minuuttia pois, olisi lopputulos ollut tasaisempi. Nyt ryhdikkyys hieman katoaa. Pisteet silti vie kotiin ampumiskohtauksien kuvaus. Sanoinkuvaamattoman kylmää katseltavaa, joka todella tuntuu realistiselta. Pisteet kotoa takaisin palauttaa tympeä loppu.

Kaikenkaikkiaan Collateral on kuitenkin hieno teos näiden popkornirainojen seassa. Siinä on draamaa, trilleriä ja toimintaa kiedottuna erilaisten ihmisten erilaisiin elämänfilosofioihin. Miellyttävää katsoa ja kuunnella. Miellyttävää seurata ja pohtia. Ja ennenkaikkea, hyvää viihdettä. Kahden DVD:n erikoisversiossa on mukana ohjaaja Michael Mannin kommenttiraita, materiaalia elokuvan teosta, poistettuja kohtauksia (jotka yleensä ovat mielenkiintoisia), ja Cruisen sekä Foxxin harjoituksia.

Jari Järvi for smackthejack

Photo’s copyright by DreamWorks, 2004

Traileri: