STOP THE PRESS!

Ace Combat – Squadron Leader

ace_combatTekijä: Namco
Julkaisija: Sony Computer Entertainment Europe 
Arvio: 4/5

Harvoin on mikään peli antanut näin väärää ensivaikutelmaa. Saadessani arvostelukappaleen ehdin samana iltana vain hieman testata Arcade-moodia ja opetustehtäviä. Homma vaikutti liian vaikealta, tylsän näköiseltä, eikä muutenkaan mitenkään erikoiselta. Seuraavana päivänä minulla oli enemmän aikaa ja päätin testata Ace Combat – Squadron Leaderin tarinamoodia. Sillä tiellä olen yhä joka päivä tuntien ajan.

Ace Combat on arvostettu lentelypelisarja, jota pelatessaan ei tarvitse opetella ohjaamon sataa nippeliä ulkoa, vaan PS2:n kapula riittää vallan mainiosti. Jos on milloinkaan lentelypelejä pelannut, saa AC:SL:n ohjauksen hanskaansa hyvin nopeasti. Squadron Leader on sarjan viides osa, ja vaikka edellisiin osiin verrattuna ei paljon muutosta olekaan, on se sarjansa paras. Mukaansa tempaava ja graafisestikin hyvin toteutettu tarina lähtee liikkeelle, kun pelaaja astuu aloittelevan pilotin, Blazen saappaisiin. Oseanin ja Belkanin valtioiden välinen rauha on kestänyt toista vuosikymmentä, mutta Blazen asemapaikkaan on tehty viime aikoina hyökkäyksiä. Piloteista on pulaa ja mies joutuu ottamaan ison vastuun harteilleen, kun pyritään estämään täysimittaisen sodan syntyminen.

Vaikka tarina rullaa mukavasti, ovat itse tehtävät kohtuullisen simppeleitä. Pitää tuhota vihulaisten koneita, suojella lentokenttää tuhoamalla vihulaisten koneita tai esim. suojella satamasta pakenevaa lentotukialusta tuhoamalla vihulaisten koneita. Oman lentueensa muuta miehistöä voi hieman komennella joko hajaantumaan tai hyökkäämään ja samalla koko ajan pitää silmä tarkkana monessa kohtaa ruutua. Sen tekeekin mielellään, sillä graafisesti AC5 on erittäin näyttävä. Valitettavasti sitä ei vain aina huomaa, jos ruudulla on enimmäkseen pilviä tai meininki on niin nopeatempoista, ettei maisemista ehdi pitää lukua. Ellei vaikeustasoa säädä, eikä pelisarja ole ennestään tuttu, saattaa tyrmistyä tehtävien tukaluudesta. Kannattaa siis tutustua asetuksiin. Helpoimmallakaan tasolla peli ei ole mitään sunnuntailentelyä.

Pieni miinus tulee tilanteista, joissa tehtävän kerrotaan epäonnistuneen, muttei sen kummemmin selitellä mitä on tapahtunut. Varsinkin 20 minuutin lentelyn jälkeen on hieman turhauttavaa aloittaa alusta, kun ei tiedä mitä tuli tehtyä väärin. Hyvin pärjänneen pilotin talliin alkaa vähitellen kerääntyä lentokalustoa, kaikkiaan pelissä on yli 50 erilaista siipihirmua. Kaikki saadakseen peli pitää selvittää useamman kerran, eli haastetta riittää. Lopuksi pitää vielä kehua taustamusiikkia, joka saa pahimmankin sohvalla tönöttävän pelinörtin tuntemaan itsensä ilmojen herraksi!

Manu ”Kid” Pärssinen for smackthejack

Photo’s Copyright by Sony Computer Entertainment, 2005