STOP THE PRESS!

TimeSplitters: Future Perfect

timesplittersTekijä: Free Radical Design
Julkaisija: Electronic Arts
Arvio: 5/5

Olen tiennyt TimeSplitters – pelien olemassaolosta, ja siitäkin, että niistä on kovasti pidetty. Future Perfect on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun pääsen ensikäden kosketukseen pelisarjan kanssa. Kolmannen osan myötä Free Radical on päätynyt jättikustantaja Electronic Artsin siipien suojaan, mikä näkyi Suomessakin monen lehden mainoskampanjana, mutta onko tämä siirros vaikuttanut siihen, mistä TimeSplittersit parhaiten tunnetaan – ne eivät ota itseään liian tosissaan.

Pelimoodeja on neljätoista erilaista, kun laskee mukaan erilaiset moninpelimoodit. Listalta löytyy mm. juonellinen yksinpelitila, arcademoodi, joka vastaa moninpeliä ilman ’oikeita’ vastapelaajia ja haastemoodi, jonka tehtävät vaihtelevat hulvattomista (radio-ohjattavalla kissalla ajelu, apinoiden tanssittaminen diskossa) tylsiin (pahvitaulujen ampuminen, lautasten hajottaminen). Okei, TimeSplitters ei ota itseään vieläkään liian tosissaan. Kiinnostukseni kohdistui pienen pelitilojen testailun jälkeen verkkopeliin juuri hankitun PS2-verkkokortin huumassa. EA:n rekisteröintimutinoiden jälkeen pääsin itse peliin ja Quick Game heitti meikäläisen keskelle taistelua muutamassa sekunnissa. Ase kouraan ja muita mättämään. Kymmenen minuutin jälkeen outo tunne valtasi selkäpiin: ”Tämähän on hauskaa! PS2 -verkkopelithän toimivat! Koskahan on viimeksi ollut näin kivaa mättää moninpelissä vastustajia… taisipa olla Nintendo 64:n GoldenEyen aikoihin.” Syykin tähän selvisi, tosin vasta pari päivää myöhemmin, nimittäin Free Radicals – kehittäjät ovat lähtöisin siitä Raren ryhmästä, joka GoldenEyen aikoinaan teki. Timesplittersin verkkopeli on hauska, toimiva, erittäin monipuolinen, nopea, bugiton ja (sanoinko jo?) hauska. Erinomaista! Pienten lataustaukojen aikana peli kertoo ominaisuuksistaan tyyliin ”150 pelattavaa hahmoa” ja ”0.6% pelistä ratkaistu” – ai niin, se yksinpeli!

Pelaajan hahmona toimii Cortez, karu kaveri, jolla on kuitenkin pilkettä silmäkulmassa. Homman nimi on ajan halkominen, niin kuin pelin nimikin kertoo. TimeSplittersit ovat ilkeitä avaruuden alieneita, jotka käyttävät aikamatkustusta hyväkseen tuhotakseen ihmiskunnan. Cortezin tehtävänä on tietenkin estää se, ja juoni hyppii aikakaudesta sekä madonreiästä toiseen aikaparadokseista välittämättä (välillä Cortezia on useampiakin kappaleita samassa ajassa) aikakristalleja metsästäen. Pelimekaniikka on suoraviivaisen yksinkertainen, mutta mahdottomuudet ja ympäristöön vaikuttamisen vähäisyys eivät haittaa piirunkan vertaa tässä huumorilla höystetyssä scifioopperassa, toisin kuin esim. Project: Snowblindissa, joka pyrki realismiin. Erinomaista lisämaustetta antavat hahmot, joiden seurassa useimmat tasot mennään läpi – oma suosikkini oli elävästi Cheech Marinilta (Cheech & Chong –kaksikko) kuulostava hippiagentti. Future Perfectin grafiikat ovat erinomaiset, se ei hidastele missään kohtaa, ääninäyttelijät tekevät humoristisetkin ylilyönnit tyylillä ja homma soljuu eteenpäin tavalla, josta hohkaa viimeisen päälle hiottu peli. Moni taustamusiikkikin sopi meikäläisen makuun.

Vasta viime viikolla nostin Snowblindin PS2:n FPS-pelien eliittiin. Realistisen oloista tulevaisuussotaa janoaville se on edelleen ykkösvaihtoehto, mutta näinä aikoina on jo ruvennut kaipaamaan peliä, joka olisi oikeasti hauska. TimeSplitters: Future Perfect on, ja se fakta menee ylitse yksinkertaisen kenttäsuunnittelun sekä lyhyehkön yksinpelin. Ellei verkkokorttia löydy, moninpelejä voi pelata jaetulla ruudulla ja yksinpelinkin kahden pelaajan yhteisvoimin. Kaiken kruunaa vielä pelikenttäeditori, joka sekin on konsoleilla harvinaista herkkua.

Manu ”It’s time to split!” Pärssinen for smackthejack

Photo’s Copyright by Electronic Arts, 2005