STOP THE PRESS!

Super-Bikes: Riding Challenge

superbikesTekijä: Black Bean Games
Julkaisija: Lago Srl.
Arvio: 4/5

Monet pc-pelaajat ovat varmasti sadatelleet, kun pleikkarille ilmestynyttä Tourist Trophyä tuskin tullaan milloinkaan näkemään tietokoneen ruudulla. Kyseinen peli kun taitaa olla tällä hetkellä markkinoiden kattavin moottoripyöräilyyn keskittyvä pelijulkaisu. Melkein kuin varkain markkinoille ilmestyikin Super-Bikes: Riding Challenge, joka noin äkkiseltään vaikuttaisi varsin hyvältä vastineelta. Mukana on iso nippu lisensoituja kaksipyöräisiä, sekä vähintäänkin riittävästi oikeita ratoja. Mukana on perinteisten kisaratojen lisäksi myös varsin meneviä maantieratoja. Mikäpä olisikaan mukavampaa, kuin posotella tuhatta ja sataa tyrnällä prätkällä vaikkapa pitkin Italian maaseutuja. TT:n tavoin mukana on myös mukava valikoima vaatemallistoa, jota pitäisi löytyä myös alan kaupoista. Aivan yhtä murhaavan tarkka ajomalli Super-Bikesissä ei ole, mutta toisaalta sen mikä realistisuudessa ehkä menetetään, on korvattu mielestäni huomattavasti mielekkäämmällä pelattavuudella. Realismiasetuksia voi toki myös säätää omasta mielestään sopivalle tasolle. Sen verran oikealta ajaminen kuitenkin tuntuu, että mistään puhtaasta arcaderälläilystä ei todellakaan ole kysymys.

Helppoa ei ajaminen ole kuitenkaan SBRC:ssäkään. Mikäli kisan voittaa ensi yrittämällä, voi itseään ilman muuta onnitella. Toisen tai kolmannenkaan ajetun skaban jälkeen en kärkikolmikkoon päässyt, mutta tatsi kehittyi kuitenkin verrattaen nopeasti. Visuaalisesti peli on varsin nätti, ja pyörien moottoritkin mylvivät sopivan miehekkäästi. Sanomattakin lienee selvää, että prätkän ohjastaminen onnistuu parhaiten sopivalla analogiohjaimella. Näppikseltäkin voi yrittää ohjata, mutta kokemuksen syvällä rintaäänellä voin kertoa, että järin antoisaa se ei todellakaan ole.

Yksi pelin koukuista on ehdottomasti roolipelimäinen hahmonkehitys. Toisin sanoen kuskin ajotaidot karttuvat sitä mukaa kun kisoja kertyy plakkariin. Vaikka hahmolla ajotaidot parantuvatkin, ei se tarkoita vielä sitä, että peli muuttuisi ajan mittaan helpommaksi. Vastustajat kehittyvät myös alati vaikeammiksi. Onkin sinänsä positiivista, että ajamisen oheen on saatu varsin onnistuneesti ympättyä muutakin pelillistä sisältöä, kuin vain silkkaa radan kiertämistä. Vastustajan itsetuntoa voi yrittää murtaa ajamalla vaikkapa tahallaan liian lähelle. Realismin ystävät saattavat olla tällaisista ominaisuuksista montaa mieltä, mutta pelillisyyden ystävänä arvostan kyllä tällaista kovasti.

Onkin suorastaan kummaa, ettei pelistä ole suurempaa meteliä pidetty. Voihan toki olla, etteivät moottoripyöräpelit niin suosittuja maailmalla ole, että niitä kannattaisi televisioon, tai ylipäätään mediaan asti viedä näytille. Kaikkiaan Super-Bikes: Riding Challenge on enemmän kuin vain mukiinmenevä moottoripyöräsimulaattori. Se tarjoaa virtuaalimotoristille hupia pitkäksi aikaa, ja venyy jopa sunnuntaipyöräilijän tarpeisiin.

Jarkko Rotstén for smackthejack.net

Photo’s copyright by Lago Srl, 2006