STOP THE PRESS!

echochrome

echochromeTekijä: SCEJ
Julkaisija: SCEE
Arvio: 1,5/5

Minua ovat aina viihdyttäneet, kiehtoneet ja välillä raivostuttaneetkin omaperäiset puzzlepelit – sellaiset, joita valtavirta ei välttämättä ota omakseen. Usein ne eivät tarjoa aivan yhtä suurta koukkua kuin menestyneemmät lajitoverinsa, mutta siltikin useamman illan hupia. Kun varsin perusvarmaan PSP/PS3-valikoimaan esiteltiin Sonyn toimesta echochrome-puzzlepeli, leukani loksahti. Minimalistisella grafiikalla varustettu pulmailu vaikutti omaperäisimmältä idealta miesmuistiin.

Pitkältä tuntuneen odotuksen jälkeen peli vihdoinkin saapui ja koitan tässä nyt selittää sen ideaa. Pelaaja on hahmo, joka seisoskelee avaruudessa leijuvien palikoiden päällä. Tavoitteena on päästä maalikohteeseen ja välttää mustia pahiksia, sekä tyhjyyteen putoamista. Hahmo liikkuu itsekseen ja pelaajan tehtäväksi jää reitin suunnittelu.

Reitti syntyy, kun näkymän kuvakulmaa ja perspektiiviä muutetaan. Jos tiedätte Escherin maalauksen, jossa samoja portaita näyttää kävelevän kaksi hahmoa – sekä ylä- ja alapuolella – voitte saada mielikuvan echochromen maailmasta. Kun kaksi palikkaa, jotka ’oikeasti’ eivät mitenkään voisi liittyä toisiinsa, näyttävät ruudulla liittyvän toisiinsa, siitä pääsee kävelemään. Tai jos joku palikka näyttää olevan reiän alapuolella, sille hahmo todennäköisesti reiästä pudotessaan tipahtaa.

Tai ainakin teoriassa pitäisi. echochrome tuntuu taistelevan omia sääntöjään vastaan turhankin tarkasti. Vaikka joku reitti näyttäisi toimivan, hahmo ei suostu menemään siitä, joskus johtuen siitä, että homma on vielä pikselin verran väärässä kohdassa, joskus taas siitä, että homma ei kerta kaikkiaan toimi.

Omaperäinen idea ja periaatteessa omaperäinen mustavalkoinen ulkoasukin on hukattu heikkoon pelattavuuteen, vaikken tiedä, miten sen olisi saanut sitten paremmin toimimaan. Rauhoittavaksi (?) tarkoitettu klassinen viulumusiikki taustalla saa peliin keskittymisen muuttumaan ärsyttävyydeksi ja peli tuntuu luotaantyöntävältä. Pitkän aikaa mietin, miten tästä oikein saan arvion aikaiseksi, kun ensimmäisenkin kentän läpäisy oli tuskaa – mutta mitäpä en tekisi teidän hyväksenne.

echochrome on saanut ylistystä ympäri internetiä, mutta minua ei voi laskea hurraahuutajien joukkoon. Siitä puuttuu täysin puzzlepelien hauskuus, oivaltamisen ilo on satunnaista ja pelaaminen sekä kuunteleminen raastavaa. Peli ottaa itsensä aivan liian vakavasti. PS3-verkkokaupasta ostettuna hinta on edes suurinpiirtein kohdallaan.

Manu Pärssinen for smackthejack

Kuva (c) SCEE, 2008