STOP THE PRESS!

Spore (PC/MAC)

sporeTekijä: Maxis
Julkaisija: Electronic Arts
Arvio: 3/5

Spore on yksi kaikkien aikojen odotetuimmista peleistä. Sen luoja on Will Wright, mies Simsien takaa. Kun puheet Wrightin uudesta projektista alkoivat kiertää, pelimaailma kohahti – pelin pääideana kun on aloittaa pienenä soluolentona valtameressä, kokea evoluution askeleet ja päätyä valloittamaan planeettoja avaruuslaivastolla. Miten kaikki tämä saadaan yhteen peliin? Ennen varsinaista peliä julkaistu otuseditorikin aiheutti sellaisen suosiomyrskyn, ettei moista ole monesti nähty. Vaan oliko tällä kertaa myrskyä tyynen edellä?

Sporen peliosiossa on viisi vaihetta, jotka käsittelen tässä lyhyesti.

Soluvaihe – pelaaja päättää, onko hänen olentonsa kasvin- vai lihansyöjä ja hankkii sen perusteella ravintoa ympäristöstään samalla kasvaen ja saaden uusia ruumiinosia. Näitä ovat vaikkapa piikit puolustautumiseen isompia olentoja vastaan ja räpylät sukkelampaan liikkumiseen. Reilun puolen tunnin hiiriklikkailun jälkeen otus nousee kuivalle maalle. Myös seuraava, Otusvaihe, perustuu enimmäkseen ruoan etsintään. Muita elukoita syömällä saa DNA-pisteitä ja kun niitä kertyy tarpeeksi, voi kehittää omaa eläintään. Eri osaset kehittävät olentoa erilaiseksi ja myös sosiaalisia suhteita kehitellään laumahengen luomiseksi. Lopulta aivojen kehitys johtaa Sporen seuraavaan osioon.

Heimovaiheessa mennäänkin sitten hieman strategiapelin tontille, kun yksittäisen olennon ja sen kehittämisen sijaan ohjastetaan isompia joukkioita. Tähän osioon liittyy mm. kalastusta, metsästystä, musiikkia, puheen kehitystä, aseita ja muiden heimojen kanssa kommunikointia. Kun muiden heimojen kanssa on joko sodittu tai solmittu rauha, päästään tutun kuuloiseen vaiheeseen. Amerikan kielellä se on nimeltään ’Civilization’, joka sattuu olemaan myös Will Wrightin toisen pelin nimi. Päämääränä on saada koko planeetta haltuun, hyvällä tai pahalla. Myös rakennuksia ja ajoneuvoja päästään rakentelemaan ja pelityyli on yhä enemmän reaaliaikaista strategiaa, yksinkertaista ja tylsää sellaista, mutta kuitenkin.

Lopuksi päästään avaruuteen, jossa onkin muihin osiin verrattuna hieman enemmän tekemistä, kun pelaaja alkaa valloittaa linnunrataa (yli 50 000 planeettaa), luomaan kauppasuhteita ja rakentamaan interplanetaarisia liittoja. Kaiken pelistä aikoinaan kerrottuun nähden törmää kuitenkin hyvin pian rajoituksiin ja asioihin, joita ei voi tehdä, vaikka kuinka tekisi mieli. Tekijät ovatkin myöntäneet, että peliä ’tyhmennettiin’ loppuvaiheessa, jotta siitä saataisiin enemmän kaiken kansan virtuaalilelu, kuin muiden jättipelien haastaja.

Tässä onkin Sporen ongelma. Sen sisuksissa pyörii ennennäkemätöntä teknologiaa, joka varmaan pystyisi jos jonkinlaisiin peligenreihin ja monimutkaisiin kehityskuvioihin, mutta se on päätetty jättää hyödyntämättä. Koko kehityskaari vain eteni aivan liian nopeasti, aivan liian vähin välitavoittein. Loppujen lopuksi hauskinta touhua itselleni olikin vain otusten, alusten ja muiden rakentelu – itse pelaaminen jäi taka-alalle niinkin paljon, ettei Spore edes tuntunut peliltä. Ehkä odotuksenikin olivat liian korkealla, mutta valitettavasti Spore jää (ainakin ennen luvattua isohkoa päivitystään) tekniikkaleluksi, jonka kanssa jaksaa jonkin aikaa leikkiä, ennenkuin kaipaa jotain jännittävämpää, kestävämpää ja syvällisempää. Spore tulee varmasti jäämään pelihistorian kirjoihin yrityksenä tehdä aivan uskomattoman massiivinen pelikokemus.

Manu Pärssinen for smackthejack

Kuva (c) Electronic Arts, 2008