STOP THE PRESS!

Pink : Live in Europe

pink_liveLinkki viralliselle sivulle.
Arvio: 2/5

Jossakin vaiheessa Pink päätti, että pop-bimboilu ei olekaan hänen juttunsa. Jos neidin ensimmäisiä musiikkivideoita katselee, pistää hieman miettimään, kenestä hän mahtaakaan laulaa viime aikojen suosituimmassa kappaleessaan Stupid Girl. Vaan nykyään Pink on vihainen nainen, ja näennäisen kyllästynyt kaikenlaiseen itsensä myymiseen musiikkibisneksessä. Tästä huolimatta hän kuitenkin jaksaa edelleen esittää enimmäkseen hengetöntä ja valmiiksi pureskeltua purkka-r&b:tä.

Tämä Live in Europe -DVD on koostettu neidin vuoden 2004 Try This -kiertueelta. Kuten suosittujen popartistien keikoilla yleensäkin, myös Pinkin lavalla on enemmän tai vähemmän teennäistä tanssikoreografiaa niin että heikompaa suorastaan hirvittää. Kokonaisuutena konsertti on melkoinen sillisalaatti, ilman sen kummempaa yhtenäistä punaista lankaa. Konsertti on kuvattu varsin MTV-hengen mukaisesti – leikkaukset ovat lyhyitä, nopeita ja epileptisen värikkäitä. On ihan tosissaan sanottava, että tämän kiertueen perusteella Pink tuskin olisi päässyt American Idolsissa kovin pitkälle. Neidin ääni on tupakan karhentama, yllättävän heikko eikä nuottikaan aina oikein pysy kohdallaan. Lisäksi mikrofoni eksyy vähän väliä ohi suun. Runsaslukuinen yleisö toki tuntuu olevan varsin pähkinöinä, ja taustabändi osaa asiansa, ja hoitaa oman osuutensa kunnialla kotiin.

Pink yrittää kaikesta päätellen olla kovasti rock, mutta jotenkin pahan tytön imago ei vain yksinkertaisesti istu pop-maailmaan. Ei vaikka kuinka v-sanaa viljelisikin. Rokkiuttaan todistellakseen, Pink vetää myös Janis Joplin -potpurin. Toivoa sopii, että Pinkistä ei tulisi karmeata rapajuoppoa, kuten Janisista aikoinaan. Sikäli Joplinin biisit ovat niin sanotusti helmiä sioille, koska leijonanosa neidin yleisöstä tuskin on edes kuullut koko legendasta. 60-luvun klassikoista siirrytäänkin aivan täysin eri maisemiin, ehkä ihan hiukkasen yllättäen Josh Winkin tiukkaakin tiukemman breakbeat-acid-klassikon, Higher State of Consciousnessin kautta takaisin perinteiseen popräimeeseen.

Konsertin lisäksi levy tarjoaa myös On the road -dokkarin, joka on sinänsä ihan kiinnostavaa katseltavaa. Muita ekstroja levyllä ei ole tarjota, mutta liki kolmenkymmeneen kappaleen livekonsertissa lienee ihan riittävästi sisältöä kenelle tahansa fanille. Olen aiemmin peräti tykännyt joistakin Pinkin kappaleista, mutta on sanottava, että tämä konserttitaltiointi oli melkoinen pettymys. Pink ei vain kuulosta laulajana vakuuttavalta livenä.

Jarkko Rotstén for smackthejack.net

Photo’s copyright by Laface Records LLC, 2006