STOP THE PRESS!

Battlefield: The Siege of Leningrad

battlefield_siege_of_leningradOhjaus: Duncan Anderson
Käsikirjoitus: Duncan Anderson
Tuotanto: Eagle Rock Entertainment ltd.
Pääosissa: Jonathan Booth (Kertoja)
Arvio: 3,5/5

Toisen maailmansodan pisimpänä ja raaimpana piirityksenä voidaan pitää Leningradin 890 päivän piiritystä. Valitettavasti tämäkin kappale lähihistoriaamme ohitetaan useimmiten historiankirjoituksessa vain lyhyesti mainitsematta edes piirityksen kestoa. Tai edes kertomatta sitä, kuinka paljon piirityksessä kuoli ihmisiä, pääasiallisesti siviilejä.

Operaatio Barbarossan (Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon vuoden 1941 kesällä) alussa tilanne oli kutakuinkin seuraava: Useat puna-armeijan jalkaväen divisioonat olivat 6000-7000 miehellä alimiehitettyjä. Vain yksi kuudesta Neuvostoliiton mekanisoidusta divisioonasta oli täysin varustettu ja vain neljänneksellä puna-armeijan mekanisoiduista divisioonista oli panssarivaunuja. Tämän lisäksi 80% olemassaolevasta panssarikalustosta oli vanhanaikaista. Näin ollen noin neljä divisioona kykeni käyttämään vain noin neljännestä kalustostaan ja neljässä muussa divisioonassa kolmannes ajoneuvoista kaipasi kipeästi korjausta. Vastassa heillä oli marsalkka Von Leebin komentama 800000 miehen ja 600 panssarivaunun sekä 1200 tykin vahvistama armeijakunta ”Nord”. Samaan aikaan Neuvostoliitto kykeni mobilisoimaan Leningradin sektorille noin miljoona miestä ja noin 1200 panssarivaunua (enimmäkseen vanhentuneita T-26 ja T-28 malleja).

Dokumentin kieltämättä mielenkiintoisinta materiaalia on kuvaus kummankin esikunnan toiminnasta ja molempien diktaattorien päähänpinttymistä. Esimerkiksi Hitler ei sallinut armeijan varustamista talvivarusteilla, koska oli vakuuttunut, että sota Venäjällä voitetaan ennen talvea. Ainoa Hitlerin esikunnan jäsen, joka uskalsi kritisoida Operaatio Barbarossan aikataulua oli marsalkka Von Runstedt. Toisaalla kun Stalin kuuli esikunnaltaan Saksan hyökkäyksestä, hänen ensireaktionsa oli teloituttaa kaikki rintamakomentajat. Tämän jälkeen Stalin vetäytyi loma-asunnolleen kuukaudeksi, jättäen esikuntansa lähes paniikkiin ja armeijan halvaantuneeksi. Stalinin koottua itsensä hän teki ensimmäisen ja ehkä tärkeimmän päätöksensä koko sodan aikana, hän määräsi marsalkka Zhukovin vastaamaan Leningradin puolustuksesta.

Dokumentti kertoo neuvostojoukkojen suosimasta ”poltetun maan” taktiikasta, missä kaikki rakennukset joko tuhottiin tai miinoitettiin. Mitään käyttökelpoista ei jätetty viholliselle. Poltetun maan taktiikka vietiin jopa niin pitkälle, että loppukesästä -41 puna-armeija sytytti useita suuria metsäpaloja Baltian maiden alueella vain hidastaakseen Saksaa. Tämäkään ei pysäyttänyt Saksan etenemistä kohti Leningradia. Syyskuun alussa saksalaiset saavuttivat Leningradin. Läheisten Shlusselburgin ja Tikvinin valloituksen jälkeen Leningradin saartorengas oli sulkeutunut. Poikkeuksellisesti Saksan 18. armeijakunta sai käskyn valloittaa Leningrad piirittämällä ja näännyttämällä puolustajat nälkään ja tarvikkeiden puutteeseen. Levyn makaabereinta antia lienee kuvaus Leningradissa tapahtuneista kannibalismitapauksista ruoan loputtua. Leningradin piirityksen päätyttyä 19. tammikuuta 1944 väestöstä 200000 sotilasta oli kuollut taisteluissa ja noin 600000 siviliiä (kolminkertainen määrä) oli kuollut nälkään, kylmyyteen ja kulkutauteihin.

Jälleen kerran on nostettava hattua Eaglerock Medialle laadukkaasta dokumentista ja Pan Visionille tämän tuomisesta meidän suomalaisten saataville. Kuvanlaatu on niin hyvä, kuin voi odottaa televisiodokumentilta, joka koostuu enimmäkseen arkistofilmi-materiaalista.

Mika Peltola for smackthejack

photos copyright by PAN VISION 2006