STOP THE PRESS!

Roger Waters – The Wall

waters Tuotanto: Nigel Godrich / Sony music
Sisältää 2 CD:tä. 1. In the flesh? 2. The thin ice 3. Another brick in the wall pt.1 4. The happiest days of our lives 5. Another brick in the wall pt.2 6. The ballad of Jean Charles de Menezes 7. Mother 8. Goodbye blue sky 9. Empty spaces 10. What shall we do now? 11. Young lust 12. One of my turns 13. Don’t leave me now 14. Another brick in the wall pt.3 15. Last few bricks 16. Goodbye cruel world
1. Hey you 2. Is there anybody out there? 3. Nobody home 4. Vera 5. Bring the boys back home 6. Comfortably numb 7. The show must go on 8. In the flesh 9. Run like hell 10. Waiting for the worms 11. Stop 12. The trial 13. Outside the wall
Arvio: 4/5

Roger Watersia ei varmastikaan tarvitse kenellekään länsimaisesta musiikista mitään ymmärtävälle liiemmin esitellä. Miehen hieman vuoristoratamaisesti sujunut sooloura sai jonkinlaisen kliimaksinsa 2010 – 2013 päivänvalonsa nähneen The Wall- kiertueen kautta. Siitä Waters ja yllättävän tuntemattomana nettimaailmassa pysyttelevä Sean Evans koostivat dokumenttielokuvan, jonka virallisena soundtrackina sitten toimii tämä tuplapitkäsoitto. Vähän monimutkaista mutta eipä helpolla toki Waterskaan päästä.

Viimeiset rahat pois- tyyppiseksi ratkaisuksi tämä on kyllä sangen toimivaa touhua. Levyillä kajahtavat tutut (tai siis kelle on kelle ei; itsellenihän PF ei ole koskaan ollut kovin tärkeä) kappaleet niin PF:n kuin soolourankin ajalta. Ja miten ne kajahtavat? Waters ei ole kovin kaksisessa lauluvedossa mutta esimerkiksi kitaroinnit ovat sydäntä lämmittävää kuultavaa. Monesta kappaleesta, kuten vaikkapa legendaarisesta Another brick in the wall:sta, on tehty sykähdyttävä sovitus, joka toimii livenä tautisen hyvän. Ja itse asiassa ABITW:sta otetaankin kaikki irti, sillä itse biisi ja sen teemariffi toistuvat tuon tuosta. Livelevyjen yleinen ongelma eli kapinen äänentoisto ja alkuperäisten levytettyjen kappaleiden vesittyminen ei nyt vaivaa.

Mutta suurin ongelma onkin visuaalisuuden puute. Kyllä tämä ehdottomasti paremmin toimisi kera DVD:n, joka versio toki onkin saatavilla kun vain kipaisee ostamaan. Olen varma, että superfanit hommaavat molemmat, jolloin ne tukevat toisiaan mutta sellaisenaan pelkkä tämä äänilevyduo on vähän turha. Se ei tosin vie mitään pois siltä, että tunnelma välittyy hienosti ja komeat sovitukset tulevat oikein hyvin edukseen hyvän äänityksen ja miksauksen myötä. Välihölinöissä etenkin korostuu se, että mieli tekisi nähdä mitä siellä lauteilla oikein puuhataan. Levyllä viehättää myös dynamiikantaju. Herkät ja akustisehkot kohdat seuraavat mahtipontista lätkyttelyä ja vice versa. Kun on mistä valita niin miksi nyansseilla ei pelattaisikaan?

Ei kai kappaleista nyt tarvitse tässä yhteydessä puhua? Klassikkomateriaalia piisaa, hienot originaalit päivitettynä nykyaikaiseen soundiin takaa lähes parhaan mahdollisen lopputuloksen. Tästä myös tajuaa, kuinka monipuolisia omassa sarassaan PF:n kappaleet olivat. Hyviä iskusävelmiä, polveilevaa sävelrunoutta, kovia riffejä, vaikeita sooloja ja progressiiviseksi yltyvää virtuositeettia, jokaiselle jotakin. The Wall ottaa myös voimakkaasti kantaa sotaa vastaan ja hyvä niin. Watershan on kunnostautunut pasifismin puolestapuhujana ja aate kaikuu.

Onhan tämä vähän pompöösia. Itseäni tuplalevy tätä seiskaria vähän jumittaa mutta se on vain minun ongelmani. Tämä on varmasti monelle ihan pakkohankinta. Jos saisi antaa 3,75 tähteä niin antaisin.

Renek for smackthejack.net

Photos copyright by Roger Waters Music Overseas ltd, 2015