STOP THE PRESS!

Kotimaisilla elokuvilla huippuvuosi

Kotimaiset elokuvat ovat keränneet tämän vuoden aikana peräti 2 560 000 elokuvateatterikatsojaa, mikä on television jälkeisen ajan uusi ennätys. Edellinen ennätys on vuodelta 2012, jolloin kotimaisilla elokuvilla oli yhteensä 2 357 000 katsojaa. Kotimaiset elokuvat elävät uutta nousukautta; yli kahteen miljoonaan teatterikatsojaan yllettiin nyt jo neljännen kerran 2010-luvulla. Kotimaisten elokuvien osuus kaikista elokuvissakäynneistä tänä vuonna on noin 29 prosenttia eli Euroopan maiden kärkipäätä.

”Suomalaisen elokuvapolitiikan strategia, jossa julkinen valta, taiteilijakunta ja alan yhtiöt yhdessä asettavat tavoitteita ja edistävät elokuvakulttuuria, on osoittautunut toimivaksi. Monivuotinen työ on kantanut hedelmää ja tästä on hyvä ponnistaa. Iloitsen alan puolesta kotimaisen yleisön luottamuksesta ja näen, että sen antamin siivin toimiala voi yltää yhä parempaan kansainväliseen menestykseen,” toteaa Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn. ”Suomalaiset rakastavat tarinoita ja tarinankertojia. Modernissa maailmassa suuri suomalainen kertomus ei ole yksi vaan muodostuu rikkaasta kudelmasta, jossa on monenlaisia värejä ja muotoja,” hän muistuttaa.

Kaiken kaikkiaan elokuvateattereihin on vuoden 2015 aikana myyty noin 8,7 miljoonaa lippua eli noin 19 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Digitoinnin myötä elpynyt elokuvateatteriverkosto vetää yleisöä enenevässä määrin, seitsemän miljoonan katsojan raja ylittyi nyt jo kuudennen kerran peräkkäin, yli kahdeksaan miljoonaan katsojaan yllettiin viimeksi vuonna 2012. Myös elokuvateatterisalien määrä on lähtenyt pitkästä aikaa kasvuun; tämän vuoden aikana toimintansa aloitti kolme kokonaan uutta teatteria ja uusia lisäsaleja avattiin tai ollaan avaamassa useissa elokuvateattereissa ympäri maan. Suomessa toimii tällä hetkellä noin 300 elokuvateatterisalia 120 paikkakunnalla. Elokuvateattereiden tarjoama katsomiskokemus pitää edelleen pintansa uusien jakelukanavien yleistymisestä huolimatta. Vuoden aikana esitettävien elokuvien määrä on digitoinnin myötä kasvanut lähemmäs 200 elokuvaan vuosi; tämän vuoden aikana elokuvateattereissa avasi 201 uutta elokuvaa, joista 36 oli kotimaisia tuotantoja.

”Vuoden lopussa tulevat elokuvateattereiden katsojaluvut, mutta elokuvathan elävät vuosikymmeniä elokuvateatteriensi-iltansa jälkeen. Nykyisin elokuvateatterien jälkeiset netti- ja TV-pohjaiset katsojakokemukset kymmenkertaistavat elokuvien yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vaikuttavuuden. Osalle elokuvista, kuten dokumenttielokuville, netti ja televisio ovatkin tärkeimmät yleisön tavoittamisen kanavat. Suomalaista elokuvaa pitää olla tarjolla helposti ja laillisesti siellä ja silloin, missä yleisö haluaa sitä nähdä”, Irina Krohn toteaa.

Vuoden katsotuin elokuva on Sam Mendesin ohjaama Bond-seikkailu 007 – Spectre 635 000 katsojalla. Kotimaisista elokuvista katsotuin on Taneli Mustosen ohjaama komedia Luokkakokous, jonka näki vuoden aikana peräti 505 000 katsojaa. Luokkakokouksesta tulikin 2000-luvun toiseksi katsotuin kotimainen elokuva, edellään vain Aleksi Mäkelän ohjaus vuodelta 2003, Pahat pojat (615 000 katsojaa). Uusi kotimainen katsojaennätys ei ole kuitenkaan vain yhden elokuvan ansiota, tänä vuonna peräti kahdeksan lajityypeiltään hyvin erilaista kotimaista elokuvaa keräsi yli 100 000 katsojaa. Kaikkien kotimaisten elokuvien katsojaluvut löytyvät Suomen elokuvasäätiön nettisivuilta.

Suomalaiset elokuvat menestyivät tänä vuonna hienosti myös maan rajojen ulkopuolella. Klaus Härön ohjaama Miekkailija on ehdolla Hollywood Foreign Press Associationin arvostetun Golden Globe -palkinnon saajaksi parhaan ulkomaisen elokuvan kategoriassa ja elokuva on edennyt myös Yhdysvaltojen elokuva-akatemian vieraskielisten elokuvien Oscar-palkinnon listalla niiden yhdeksän elokuvan joukkoon, josta lopulliset viisi palkintoehdokasta valitaan. Kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla menestyivät hienosti myös mm. J-P Valkeapään He ovat paenneet ja Dome Karukosken Mielensäpahoittaja, jotka molemmat esitettiin vuoden aikana 25 festivaalilla ympäri maailmaa. Merkittäviä palkintoja keräsivät myös mm. Krista Kosonen roolisuorituksestaan Kätilö -elokuvan nimiosassa Shanghain elokuvajuhlilla sekä Mika Kaurismäen Tyttökuningas, joka voitti sekä yleisöpalkinnon että parhaan naisnäyttelijän (Malin Buska) palkinnon Montreal World Film Festivaalilla. Montrealissa palkittiin myös Mikko Kuparinen parhaana ohjaajana elokuvastaan 2 yötä aamuun.

Lyhytelokuvista maailmalla eniten kiersi Hamy Ramezanin ja Rungano Nyonin Kuuntele, joka esitettiin peräti 180 festivaalin ohjelmistossa tänä vuonna. Näiltä festivaaleilta kertyi elokuvalle yli 40 erilaista palkintoa ja se on nostettu viiden parhaan eurooppalaisen lyhytelokuvan joukkoon usean lyhytelokuvan ammattilaisen vuoden top-listalla Cineuropan kyselyssä. Dokumenttielokuvista suosioon nousi mm. Iiris Härmän Hyvästi Afrikka, joka kiersi vuoden aikana 50 kansainvälisellä festivaalilla ja sai useita palkintoja, kuten arvostetun Margaret Mead Filmmaker Awardin New Yorkissa. Dokumenttielokuvista palkintoja keräsivät myös mm. Kirsi Mattilan Marzia, ystäväni, joka voitti parhaan dokumenttielokuvan palkinnon Montrealissa sekä Mika Taanilan ja Jussi Eerolan Atomin paluu, joka palkittiin Kööpenhaminan CPH:DOXissa parhaan pohjoismaisen elokuvan tittelillä.