STOP THE PRESS!

Liima – ii

LiimaTuotanto: Jonas Verwijnen / 4AD
1. Your Heart 2. Amerika 3. Roger Waters 4. Russians 5. Trains in the Dark 6. Woods 7. 513 8. You Stayed in Touch with the Wrong Guy 9. Black Beach 10. Change of Time
Arvio: 3,5/5

Liima on uudenuutukainen, hieman vaikeahkosti määriteltävä projekti, jossa vaikuttaa suomalainen lyömäsoitintaiteilija Tatu Rönkkö ja kolme tanskalaista kaveria. Eläköön pohjoismainen yhteistyö! Lopputulos huitelee jossain jazzin, kokeellisen kiksun ja progressiivisen ilmavuuden harmailla rajoilla. Ei helppohermoisille.

Pitääkö aina etsiä kategorioita ja vertailukohtia? Ei pidä mutta sillä tavoin on helpompi hahmottaa näinkin epätavanomaista tavaraa. Saksofoniton RinneRadio kohtaa psyykesieniä syöneen Sin Cos Tanin, jossa laulaa David Bowie? Nämä kappaleet eivät soi radiossa mutta ihmisten sieluissa sitäkin enemmän. Liiman tulokulma musiikkiin on nimittäin lämmin ja henkevä. Vaikka materiaali on pintapuolisesti tarkasteltuna hankalasti lähestyttävää, sykkii Liiman sisällä iso sydän ja yhtyeen tuotannossa on peräti paljon lämmintä huumoria. Sellaista omintakeista, tiedättehän, ei mitään hörötystä. Liima ottaa paljon mutta antaa myös kuulijalle takaisin. Tavara tuntuu mietityltä.

Ei tällaista tulisi itsellä kuunneltua, mikä on vain omaa moukkamaisuuttani. Sunnuntaiaamun hiljaiseen seesteisyyteen tämä menisi kuin nenä päähän. Utuinen, hieman kiero poljento takaa Liimalle aivan varmasti uskollisen kuulijakuntansa ja pienet, uneliaat klubit täyttyvät päitään tyytyväisinä nyökyttelevästä hipsteriporukasta. Rentoa. Liima pelaa mielikuvilla ja varioi vahvaa, hyväksi havaitsemaansa teemaa useilla levynsä raidoilla. Mielikuvat itsessään vievät luontoon, pois kaupungin savusumusta. Liiman musiikissa on samalla kertaa jotain tavattoman uneliasta ja vallan häiritsevää. Monet kappaleista ehtivät juuri kliimaksiinsa kun ne loppuvat. Kappaleiden kehitteleminen on itse se juttu, ei niinkään länsimaisen kevyen musiikin rakenteet tai muoto-opit. Kiehtovan erinäisellä tavalla voidaan musiikkia tehdäkin.

Levy loppuu. Mitä siitä jää mieleen? Vahvoja kuvia. Savua, ääniä, ajan ohuita heijastuksia. Ei niinkään yksittäisiä kappaleita. ii on kokonaisuus. Se tulee aistia kokonaan. Mieluiten sopivissa olosuhteissa ja yhdeltä istumalta. Tämä on taas näitä levyjä, joille numeraalisen arvion antaminen on täysin triviaali sivuseikka. Liiman musiikki ei ole arvostelukappale tai kilpailuun osallistuja. Sen arvot ovat muuanna.

Renek for smackthejack.net

Photos copyright by 4AD, 2016