STOP THE PRESS!

Jukka Takalo – Suomen kuningas

Jukka Takalo - Suomen kuningasTuotanto: Sound Of Finland
1. Joilla on onni 2. Suomen prinsessa 3. Jumala on antanut meille polttomoottorin 4. Tätäkö se elämä on? 5. Kylä ja kaupunki 6. Piiperryslaulu 7. Hyppää kyytiin, vosu! 8. Sun geenit ei huutaneetkaan mua 9. Horjumaton 10. Hiljainen puu
Arvio: 4/5

Aknestik on toki, valitettavasti, ollut historiaa jo kauan mutta yllätyksenä tulee sekin, että keulamies Takalon mahtipontisehkosti nimetty uutuus on jo viides soolo laatuaan. Tuntuu, että nyt mies on päässyt omimpaan osaamisalueeseensa.

Takalon sävelkynä on aina ollut tunnistettavan terävä. Ja toki laulusoundi on myös aivan omanlaisensa. Näistäkään lauluista ei kertakaikkiaan voi erehtyä. On kummallista, että Jokainen on vähän homo- rallatusta lukuunottamatta Takalo on soolourallaan jäänyt niin pahasti varjoon. Nytkin tässä olisi albumillinen sydämellä rakennettuja, hieman äkkivääriä ja nyrjähtäneitä tarinoita kera mielenkiintoisten sävelkulkujen. Jotka siis kyllä helposti jokainen vähänkin herran aiempaan tuotantoon tutustunut kyllä tunnistaa. Takalolla on jännä tapa melkein varastaa koko ajan itseltään mutta ei sitten ihan kuiteskaan.

En minä löydä tältä levyltä juurikaan pahaa sanottavaa. Kappaleet ovat näennäisistä samoista rakennusaineksistaan huolimatta täynnä hauskoja sovituksellisia kikkoja, jotka kuitenkin erottavat ne toisistaan. Ja jotenkin Takalo on vaan niin symppis tyyppi, että hänen puolellaan on jo ennenkuin levyltä on soinut ainoatakaan säveltä tai nuottia. Sanoituksissa liikutaan hienoissa nykyajan haihattelujen kritisoinneissa. Takalo on vanhan linjan miehiä, jolla on sydän paikallaan.

Kappaleista esimerkiksi Jumala on antanut meille polttomoottorin viehättää kaiutetulla laululla ja psykedeelisesti kasvavalla taustajurnutuksellaan. Tätäkö se elämä on? kyselee isoja asioita takanaan virneen naamalle saava, maaninen kolmen markan diskopoljento. Piiperryslaulu on levyn ainoa ärsyttävä ralli mutta sellaiseksihan se miehen tuntien takuulla on laadittukin. Onneksi levyn loppu on taas mainio Sun geenit ei huutaneetkaan mua- kappaleen muodon ja sisällön ristiriitaisuudesta aina Horjumaton-kappaleen liikuttavaan sisältöön, joka on puettu hittipotentaaliin. Vaikka vähän edellislevyn Eurooppa- kappale soitannassa kaikuukin…

Takalon lauluissa olisi ainesta laajempaankin kuulijakuntaan mutta modernissa sirpaloituneessa musiikkikentässä on kai se hyvä, että edes pienikin piiri kuulee ja hyväksyvästi nyökyttelee. Erikoinen levy, jossa on paljon tarttumapintaa, rutkasti mietittäväksi esille tarjoiltuja mietteitä ja hykerryttävän kummallisia melodiallisia antimia. Ja rivien väliin on ladottu paljon huumoria. Ei tästä pitämättä voi olla.

Renek for smackthejack.net

Photos copyright by Sony Music Finland, 2016