STOP THE PRESS!

Ismo Alanko – Pannaanko pakasteet pieneen pussiin?

Ismo Alanko - Pannaanko pakasteet pieneen pussiin?Tuotanto: Ismo Alanko, Artturi Taira, DJ Polarsoul
1. Aino ja Ali (pannaanko pakasteet pieneen pussiin?) 2. Ei naurata 3. Vanha hörhö 4. Rentun ruusu 5. Avoin kirja
Arvio: 3,5/5

Alanko on vauhdissa. Syksyllä ilmestyi Ismo Kullervo Alanko- pitkäsoitto ja nyt pakataan siltä ylijääneet laulut pieneen pussiin..eikun siis EP:lle. Siinä missä IKA oli vähän maailmantuskainen, on nyt niin soundi kuin yleinenkin levyn maailma vähän viistompi.

Levy alkaa yllätyksellä. Radiossa kuultuna Aino ja Ali kuulosti vähän ärsyttävältä, jopa B-luokan tuotannolta. Mutta kun kappaleen kuulostaa erillään muusta äänimatosta ja irrallaan, se syttyy eloon ja sen hienovireinen huumori löytää paikkansa kuulijan korvassa. Myös musiikillisesti kappale on oikein terävä, ilmava mutta melodinen ja sovitukseltaan jopa melodraamaattisehko vaikkakin kepeä. Kakkosbiisi Ei naurata ei naurata. Se onkin levyn näennäisesti synkeämpää materiaalia mutta onko sitten lopulta kuitenkaan. Tämäkin kappale toimii erinomaisesti.

Sitten lähdetään taas keveämmille, jopa Leevien Perjantai 14. päivä- levyn mieleen tuoville linjoille. Vanha hörhö kertoo Alangon erehtymättömällä lauluklangilla sukupolvien vaarallisen syvästä kuilusta. Sen väliosion kurkkulaulut ovat riemukasta kuultavaa. Ja samalla tekisi mieli tarjota tekijälle Vicks-pastilli. Kiva ralli, joka petaa hyvin levyn varsinaista pommia, Irwin-coveria Rentun ruusu. Se riisuu versioijan itsensä sanoin alkuperäisen lallatuksen ympäriltä kaiken hilpeän rentturomantiikan ja voi hyvä tavaton, että se tekeekin sen jylhästi. Tästä tulisi melkein paha mieli, ellei siitä tulisi niin…no, hyvä mieli. Hämeenkyrön Mäntyrinteellä saattaa käydä vinha vilske kansantaiteilija Hammarbergin kääntyillessä siellä niin.

Levyn päätös Avoin kirja on tämän jälkeen pakostikin vähän pliisu mutta toimii toki omalla tavallaan nostattamalla levyn tunnelman jälleen jokseenkin positiiviseksi. Sen verrattomat, hieman infantiilit torviosuudet sattuvat hermoon hauskasti.

Oikeastaan ainoa levyn miinus on se, että näitä hyvin tehtyjä kappaleita olisi kernaasti kuunnellut kokopitkänkin verran. Eli kyllähän tämä levy paikkansa löytää alun epäilyistäni huolimatta. Ja kannatti se julkaista, vaikka eihän kukaan tällaisia enää tee. Ismo saa tehdä juuri niin kuin haluaa ja hyvä niin.

Renek for smackthejack.net

Photos copyright by Fullsteam, 2016