STOP THE PRESS!

Virolaista taidetta Helsingissä

Galleria Kajasteen syksyn 2016 näyttelykauden avaa ”KOLME SUKUPOLVEA” – virolaisen taiteen näyttely Evald Okasilta (1915–2011), hänen tyttäreltään Mari Roosvaltilta sekä lapsenlapseltaan Mara Ljutjukinilta. Näyttely on esillä 21.8. saakka.

Evald Okas (1915–2011) on virolainen taiteilija, jonka perheeseen kuului paljon muitakin taideihmisiä. Okas tunnetaan ennen kaikkea klassista muotokieltä noudattelevasta maalaustaiteestaan, mutta yhtä tärkeitä ovat matkoista inspiraation saaneet grafiikkasarjat sekä Okasin viimeisinä vuosina valmistuneet piirrokset. Okasin tuotantoa leimaa värikylläisyys, figuratiivisuus ja mestarillinen viivankäyttö, oli kuvauksen kohteena arkipäiväiset aiheet, potretti, alastontutkielma tai kaupunki- tai teollisuusmaisema. On väitetty, ettei virolaisesta taiteesta löydy Evald Okasin veroista piirtäjää.

Taiteelliset taipumukset tavallisesti siirtyvät sukupolvelta toiselle. On mielenkiintoista seurata, miten nuo taipumukset ilmenevät ja muuttuvat ajassa. Kolme sukupolvea -näyttelyssä tarkastellaan, miten Evald Okasin maalaustaito on perheessä siirtynyt eteenpäin. Okasin maalausten lisäksi näyttelyssä esitellään hänen tyttärensä Mari Roosvaltin sekä lapsenlapsensa Mara Ljutjukin töitä.

Viron taideakatemiassa opettava Mari Roosvalt (s. 1945) pitää itseään romantikkona, joka yhdistää vanhaa ja uutta. Roosvaltin varhaisempaa tuotantoa leimaa realistinen maalaustapa, mutta myöhäisemmässä tuotannossa muodosta on tullut ekspressiivistä ja maalaukset muuttuneet abstrakteimmiksi. Roosvalt käyttää lähinnä sekatekniikkaa, hän yhdistelee eri materiaaleja ja lisää elementtejä myös valokuvista. Katsojalle välittyy elämys paikoin vanhan ja paikoin nykyaikaisen ihmisen luoman kulttuurin ja luonnon herkästä suhteesta.

Mara Ljutjuk (s. 1978) valmistui vuonna 2001 Viron taideakatemiasta maalaustaiteen alalta. Nuoresta iästä huolimatta hänellä on ollut useita henkilökohtaisia näyttelyitä ja hän on osallistunut moniin yhteisnäyttelyihin. Ljutjukin tyyliin kuuluu yksinkertaistettu muoto ja realistinen kuvaamistapa. Teokset ovat narratiivisia, ne kertovat katsojalle tuttuja tarinoita elämästä, suhteista läheisiin, taistelusta itsensä kanssa, elämän alusta ja katoavuudesta. Ljutjuk kuvaa töissään ihmisen sisäistä monologia, ja niistä peilautuu elämän dramaattisuus.