STOP THE PRESS!

New Model Army – Winter

New Model Army - WinterTuotanto: Ear music
1. Beginning 2. Burn The Castle 3. Winter 4. Part The Waters 5. Eyes Get Used To The Darkness 6. Drifts 7. Born Feral 8. Die Trying 9. Devil 10. Strogoula 11. Echo November 12. Weak And Strong 13. After Something
Arvio: 3,5/5

Kantaaottavaksi melodiseksi punkiksi itseään luonnehtiva New Model Army tempaisee 36-vuotissyntymäpäiviensä kunniaksi ja pistää pihalle uutta plättyä. Winter on järjestyksessään 14. studioalbumi, mistä voimme laskeskella, että toisin kuin moni aikalaisensa, NMA on pysytellyt aikamoisen aktiivisena koko uransa ajan – viittä vuotta pidempää levytystaukoa ei yhtyeen CV:stä löydy. Alun perin triona aloittanut orkesteri on paisunut kvintetiksi eikä alkuperäisjäsenistöstä ole jäljellä kuin laulaja Justin Sullivan. Mutta ei se mit’n. Homma on edelleen tuoreen kuuloista.

Sullivan onkin koko NMA-musiikin sielu ja syy tehdä levyjä. Miehen ulvonta ja karjunta tarttuvien ja mielikuvitusta ruokkivien kitarariffien päälle on komeaa kuunneltavaa. Eikä tässä koko ajan porhalleta sata lasissa, sillä levyllä on paljon nyansseja ja sitä voi hyvällä syyllä sanoa varsin monipuoliseksi kattaukseksi ’punk’-yläotsakkeen alla. Enkä nyt ihan varma tuosta yläotsakkeestakaan ole. Sullivanin laulutapa on kyllä ehtaa sitä itseään mutta muuten tässä operoidaan kyllä ihan rockin liepeillä. Mukana kiljuvat koskettimet tuovat yhtyeen ilmaisuun voimaa ja melodisuutta. Välillä ollaan hyvinkin kaupallis-potentiaalisissa tunnelmissa, vastapainoksi tosin sitten taas toisinaan levyn meno äityy hyvinkin synkeäksi. Eikä akustistakaan nurkkaan unohdeta – Die Trying nousee yhdeksi levyn kohokohdista.

Hirvittävän moderniksi uuden levyn soundia ei voi sanoa mutta se mikä 00-lukuisuudessa hävitään, se tunnelmassa ja yksinkertaisen tiukassa biisimateriaalissa voitetaan. Totuuden nimissä: Eihän levyn jokainen sävelmä nyt ihan hirveän hehkeä ole, väliraitoja on selvästi liikaa mutta kokonaisuus nousee tästä huolimatta positiivisen puolelle. Levyltä ei kaiu vanhojen miesten tympäännys vaan päinvastoin into hommaan edelleen. Rahasta tätä ei tehdä tai jos tehdään, se peitetään hyvin.

Sovituksissa mennään hyvin konservatiivisella linjalla, mikä ei ole moite. Sitä mukavampaa on kuulla vaikkapa Drifts-kappaleen jousiarreja tai siellä täällä korville lyöviä hauskoja, musiikilliseen maailmaan tavallaan epäsopivia detaljeja. Ne tuovat ja luovat erikoista levottomuutta, jopa tiettyä arvaamattomuutta yhtyeen musiikkiin. Myös sävelkulut ovat sangen mielenkiintoisia, tavallaan biiseistä ei tule mieleen varsinaisia sointukulkuja mutta silti kappaleet ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta oikein hyviä. NMA on sitä koulukuntaa, joka tekee kokonaisia levyjä ja miettii kokonaisuutta eikä vain julkaise sähköisiä sinkkuja. Ai minäkö vanha marisija?

Clash, BÖC, Iggy ja Stranglers tästä tulevat mieleen mutta kyllähän NMA on siinä asemassa, että se on vain NMA. Mulla ei ole referenssiä asettaa uutuutta janalle yhtyeen muiden levyjen kanssa mutta tiukkaa eikä yhtään vaikeasti lähestyttävää, melodista maailmanparannusmusiikkia tämä on. Enkä usko, että New Model Army on vielä viimeistä sanaansa sanonut. Justin Sullivanin luomisvoimaa varmasti todistamme vielä yhtyeen 50-vuotisjuhlillakin.

Renek for smackthejack.net

Photos copyright by Ear Music, 2016