STOP THE PRESS!

Turun linnan Tonttupäivää vietetään lauantaina 12.11.

Tonttupäivän kunniaksi Turun linnan Tonttu-ukko on kutsunut sukulaisiaan haltiatonttuja vieraisille linnaan. Itse Tonttu-ukkokin on kääntänyt lakkinsa nurin, joten myös ihmiset voivat nähdä hänet.  Päivän aikana voi nähdä tonttuja askareissaan eri puolilla linnaa ja kuulla tarinoita tontuista.

Tonttupäivänä linnan käytävillä ja saleissa voi tavata erilaisia tonttuja, kuulla tonttusatuja ja tanssia keskiaikaisia tansseja. Linnaa pääsee kiertämään omaan tahtiin tai osallistumalla tonttuopastukselle.
Tonttuopastukset lähtevät 10–15 minuutin välein klo 10.10 alkaen.  Viimeinen opastus lähtee klo 16. Ruotsinkieliset tonttuopastukset klo 11.55, 13.55 ja 15.55.

Linnan Pajassa on nähtävänä ja koettavana Museokeskuksen taideohjaajien yhteinen taidenäyttely, jossa voi leikkiä. Teokset pohjautuvat Topeliuksen Tonttu-ukkoon sekä hänen kuviteltuun hoviväkeensä Turun linnassa. Pajassa voi myös tehdä kortin tai kirjoittaa kirjeen Tonttu-ukolle.

Tonttusatuja pääsee kuuntelemaan Pyöreän tornin vankilassa klo 10.30, 11.30, 13, 14, 15 ja 16 ja Synttärihuoneessa klo 11, 12, 13.30, 14.30, 15.30 ja 16.30.

Jo perinteeksi muodostunut Tonttupäivä järjestetään kuudennen kerran. Tonttupäivä perustuu vuonna 1849 julkaistuun Sakari Topeliuksen satuun Turun linnan Tonttu-ukosta. Sadussa 700-vuotias Tonttu-ukko seuraa linnan elämänmenoa Murri-kissansa kanssa, pitää huolta linnasta ja sen vanhoista esineistä ja tarinoi entisistä ajoista. Turun linnan Tonttu-ukko on kaikkien suomalaisten haltiatonttujen kantaisä.

Tonttupäivän ideana on esitellä suomalaisiin haltiatonttuihin liittyviä perinteitä, jotka ovat nykyään monille tuntemattomia. Haltiatontut ovat pieniä ihmisen kaltaisia olentoja: kotitonttuja, saunatonttuja, myllytonttuja, riihitonttuja, aittatonttuja, navettatonttuja ja tallitonttuja. Tontut paitsi suojelevat rakennuksia myös auttelevat ihmisiä erilaisissa tehtävissä. Palkaksi tontut vaativat vähän ruokaa, asumisoikeuden ja viimeiset löylyt saunasta.