STOP THE PRESS!

Sonatine

sonatineOhjaus ja käsikirjoitus: Takeshi Kitano
Tuotanto: Masayuki Mori, Hisao Nabeshima, Takio Yoshida
Pääosissa: Takeshi Kitano, Aya Kokumai, Tetsu Watanabe, Masanobu Katsumura, Susumu Terajima, Ren Osugi
Arvio: 4,5/5

Sonatine (1993) on japanilaisen Takeshi Kitanon kypsimpiä ja hallituimpia ohjaustöitä. Takeshi onkin paitsi ohjannut myös käsikirjoittanut ja leikannut elokuvan. Yakuzan parissa pyöritään taas, mutta minimalistinen tyyli on pikemminkin mietiskelevää kuin toimintaan ja väkivaltaan keskittyvää, vaikka niitäkin kyllä ihan kotitarpeiksi riittää.

Sonatinessa Takeshi Kitano esittää keskitason yakuzapomo Murakawaa. Yakuzan mittapuilla hän on menestynyt hyvin, mutta haaveilee silti lopettamisesta. Näissä piireissä se vain on helpommin sanottu kuin tehty. Kun ylempää tulee käsky lähteä Okinawalle selvittämään kahden yakuza-ryhmittymän välistä sotaa, lähtee Murakawa matkaan vastentahtoisesti. Okinawalla selviää, ettei tilanne ole sellainen kuin mitä Murakawalle on kerrottu. Alkaa näyttää siltä, että hän on menestynyt vähän liiankin hyvin, ja hänestä halutaan päästä eroon. Murakawa asettuu apureineen merenrantataloon. Siellä he väistämätöntä välienselvittelyä odotellessaan tappavat aikaa omituisia pelejä pelaten.

Väkivaltaa käsitteleväksi elokuvaksi Sonatine on harvinaisen rauhallinen, miltei leppoisa. Kauniisti rytmitetyssä elokuvassa liki idyllisiä kohtauksia katkovat rumat väkivallan purkaukset tulevat äkkiä ja yllättäen. Väkivallan uhka leijuu kuitenkin leppoisimpienkin kohtausten yllä. Takeshin luottosäveltäjän, Joe Hisaishin kaunis ja vainoava musiikki tukee uhkaavaa tunnelmaa loistavasti. Tavalliseen tapaansa myös Takeshi itse on erinomainen Murakawana. Hän kuten Sonatinen muutkin yakuzat ovat yhtä aikaa sekä lapsia että vanhuksia. He ovat moraalittomia kuin lapset ja elämään väsyneitä kuin vanhukset. Elinikäinen väkivalta on jättänyt heidät vajaiksi, ontoiksi miehiksi, eivätkä he enää pysty löytämään väkivallan korvaavaa sisältöä elämäänsä. Elämä ja kuolema on heille lopultakin sama ja ihan yhtä yhdentekevä asia. Tulitaisteluissa ei suojaa haeta, räiskitään vain menemään kävi miten kävi. ”Kun koko ajan pelkää kuolemaa, sitä alkaa jo toivoa”, sanoo väkivaltaan tympääntynyt Murakawa. Väkivallan kurimuksesta ei kuitenkaan ole muuta tietä ulos kuin kuolema.

Vesa Skaffari for smackthejack

Photo’s Copyright by Another World Entertainment., 2007

Traileri: