STOP THE PRESS!

AVEKilta viime syksyn aikana 1,5 miljoonaa euroa audiovisuaaliselle kulttuurille

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK on syksyn 2016 aikana myöntänyt erilaisia audiovisuaaliselle kulttuurille suunnattuja tukia reilut 1,5 miljoonaa euroa. Lyhyt- ja dokumenttielokuville AVEK myönsi 555 000 euroa ja mediataiteelle 76 500 euroa. Kehittelytuki Vieteriä myönnettiin 63 500 euroa. Tuettuja hankkeita on yhteensä 73 kappaletta.

Lisäksi AVEK on jakanut kulttuurivientitukea 107 000 euroa, koulutusapurahoja ja kurssitukea 40 000 euroa sekä festivaalitukea 102 000 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoista on myönnetty DigiDemo-tukea 393 000 euroa ja CreMa-tukea 247 500 euroa.

Dokumenttielokuvia ajankohtaisista ja kansainvälisistä teemoista

AVEK tuki lyhyt- ja dokumenttielokuvia käsikirjoitustuella, ennakkovalmistelutuella, tuotantotuella ja jälkituotantotuella yhteensä 555 200 eurolla. 122 hakemuksesta myönteisen tukipäätöksen sai 48.

”AVEKin tukemia uusia dokumenttielokuvia on tulossa kokeneilta tekijöiltä”, AVEKin tuotantoneuvoja Outi Rousu kertoo. Esimerkiksi Mika Kaurismäki tekee dokumenttia Ryhmis, joka peilaa yhteiskuntaa teatterin näkökulmasta. Ohjaaja Pekka Lehto puolestaan viimeistelee dokumenttia huumepoliisi Jari Aarnion tapauksesta. Sitä tarkastellaan virolaisen gangsterin näkökulmasta.

Kansainvälisiä ja ajankohtaisia teemoja käsittelee Inderjit Khaur Khalsan tekeillä oleva dokumentti WarPeace, joka kuvaa yhdysvaltalaisen rauhanliikkeen historiaa avaten näkökulmia myös USA:n tämän päivän politiikkaan. Uransa alussa oleva ohjaaja Jenny Timonen valmistelee saattohoitajista dokumenttia Pienen hetken vierelläsi. Minna Långström työstää kuvien totuuksia käsittelevää dokumenttia Mars – kuvien takana.

”Fiktiivisiä ja ammattimaisia lyhytelokuvia on edelleen vähän”, Rousu sanoo. Tukea saivat mm. ohjaaja Teppo Airaksisen Katto, Antti-Heikki Pesosen Vihainen Marsu ja Risto-Pekka Blomin Kaatumisia (12 astetta). Tuen saajien joukossa on myös Tatu Pohjavirran ja Mark Ståhlen omaperäinen lyhyt animaatio Au Pair.

AVEKin tukemat dokumentit maailmalla

”AVEKin aiemmin tukemia ja jo valmistuneita elokuvia nähtiin syyskaudella 2016 useilla kansainvälisillä festivaaleilla”, kertoo AVEKin tuotantoneuvoja Outi Rousu. Esimerkiksi Tonislav Hristovin suomalais-saksalainen dokumentti The Good Postman kilpaili Amsterdamin IDFA-festivaalilla ja jatkaa tammikuussa 2017 kilpailemaan merkittävälle Sundance-festivaalille Yhdysvaltoihin. IDFA-festivaalin Paradocs-sarjassa sai maailman ensi-illan Jan Ijäksen ohjaama Time Capsule.

AVEK tukee myös kansainvälisiä yhteistuotantoja. ”Tukemalla yhteistuotantoja kotimaiset tuottajat ja tekijät pääsevät mukaan kansainvälisiin verkostoihin. Se on kotimaisen tuotannon kehittämisen kannalta tärkeää”, Rousu kertoo. Sundancen dokumenttielokuvien kilpailussa nähdään suomalaisen IV Films -yhtiön osatuottamat dokumenttielokuvat: Nelson Mandelan leskestä kertova ranskalais-suomalainen Winnie sekä intialaisten tekstiilityöläisten työoloja kuvaava intialais-saksalais-suomalainen Machines. Suomalaisen Oktober-yhtiön osatuottama tanskalais-suomalainen dokumentti War Show palkittiin Venetsian elokuvajuhlilla vuonna 2016 ja se kilpaili myös IDFA-festivaalilla. ”Machines ja War Show on arvioitu kansainvälisillä foorumeilla vuoden 2016 parhaimpien dokumenttien joukkoon”, Rousu kertoo.

Vieteri-tuella työstetään VR-ympäristöjä hoitotyöhön

Syyskaudella 2016 AVEK myönsi jälleen Vieteri-tukea, joka on tarkoitettu audiovisuaalisen ilmaisun eri osa-alueiden kehittämiseen. Tukea sai mm. Anu Kuivalaisen ja Kirsi Nevantin työryhmä tutkiakseen VR-ympäristön mahdollisuuksia hoitolaitostyössä. Hannes Vartiainen ja Pekka Veikkolainen kehittävät kenties maailman ensimmäistä vedenalaista planetaarioelokuvaa. Yhteensä Vieteri-tukea myönnettiin 63 500 euroa.

Mediataiteessa näkyy suomalaisuus ja yhteisöllisyys

AVEK myönsi mediataiteen tukea syksyn aikana 18 teokselle yhteensä 76 500 euroa. Näistä käsikirjoitustukea sai kaksi teosta, tuotantotukea samoin kaksi ja jälkituotantotukea yksi teos. Kohdeapurahan sai 13 mediataideteosta.

”Niin hakemuksissa kuin päätöksissäkin näkyvät suomalaisuuden ja yhteisöllisyyden teemat”, sanoo mediataiteen tuotantoneuvoja Tuuli Penttinen-Lampisuo. Esimerkiksi Dave Berg viimeistelee mustan huumorin sävyttämää teostaan suomalaisesta keskustelukulttuurista.

”Rakennettu ympäristö kiinnittyy usein osaksi sisältöä”, Penttinen-Lampisuo kertoo. Näin on esimerkiksi Riikka Kuoppalan ja Thomas Martinin yhteisöllisessä teoksessa, joka pureutuu maunulalaiseen lähidemokratiaan. Arkkitehtuuri ja sen muutokset taltioituvat kiinnostavasti myös Anu Miettisen seuratessa Vartiosaaren elämää ja Saara Ekströmin kuvatessa Helsingin Olympiastadionia.