STOP THE PRESS!

Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata -näyttely WAMissa

Wäinö Aaltosen museon 50-vuotisjuhlavuoden aloittaa museon nimikkotaiteilijan suurnäyttely Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata. Näyttely peilaa Suomen itsenäisyyden aikaa Wäinö Aaltosen taiteen kautta. Aaltosen keskeisin tuotanto, vähemmän nähdyt teokset sekä hänen oman aikansa aatehistoriallinen kehystys muodostavat kokonaisuuden, jossa pohditaan Suomi-kuvaa ja sen rakentamiseen aikanaan käytettyä idealistista kuvastoa.

1920-luvulla vastikään itsenäistynyt Suomi etsi identiteettiään ja haki itsenäisyydelle oikeutusta suomalaisesta kulttuurista ja kansanluonteesta. Tähän tarkoitukseen sopi mainiosti nuori kuvanveistäjä, vaatimattomista oloista kuuluisuuteen noussut kyläräätälin poika Wäinö Aaltonen. Hänen taiteestaan kirjoittaneet taidehistorioitsija Onni Okkonen ja varatuomari Esko Hakkila loivat kuvan Wäinö Aaltosesta myyttisenä, kuurona nerona, ja tätä mielikuvaa toistettiin myös lehdissä. Aaltosesta muovailtiin valtakunnan virallinen monumenttikuvanveistäjä.

Aaltosella oli jo nuorena läheiset suhteet suomalaisen kulttuurin keskeisiin vaikuttajiin sekä vahvoja tukijoita, joiden avulla hän saavutti merkittävän aseman suomalaisen taiteen ja kulttuurin kentällä. Aaltonen sai 1941 Lundin ja 1950 Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvot. Vuonna 1948 hänet valittiin ensimmäisten joukossa Suomen Akatemian jäseneksi.

Wäinö Aaltonen oli suomalaisen kulttuurielämän aktiivinen vaikuttaja. Nuorena hän oli kokeileva ja uudistusmielinen modernisti, vanhempana polemisoitu monoliitti – akateemiseksi mielletty akateemikko.

Mutta onko tämä koko kuva Wäinö Aaltosesta? Millainen ihminen löytyy tuon monoliitin takaa?

Näyttelyssä valotetaan Aaltosen vähemmän tunnettuja puolia ja yksityiselämää muun muassa hänen perheelleen lähettämiensä kirjeiden kautta. Esillä on Aaltosen veistoksia (muun muassa Kultalilja ja Paavo Nurmi), maalauksia, grafiikkaa ja luonnoksia sekä mitalitaidetta. Eduskuntatalon istuntosalin alkuperäiset kullatut veistokset ovat viimeistä kertaa nähtävillä lähietäisyydeltä ennen kuin ne palaavat Eduskuntataloon.

Näyttelyn on kuratoinut Turun museokeskuksen tutkija Jonni Saloluoma.