STOP THE PRESS!

Kuun metsän Kaisa Berliinin elokuvajuhlilla

Tuotantoyhtiö Oktoberin tuottama ja Katja Gauriloffin ohjaama elokuva Kuun metsän Kaisa on valittu Berliinin elokuvajuhlille, joka on yksi maailman arvostetuimmista kansainvälisistä elokuvafestivaaleista. Tänä vuonna festivaalilla on alkuperäiskansoihin liittyvien elokuvien esityssarja NATIVe – Indigenous Cinema, jonka Kuun metsän Kaisa tulee avaamaan 10.2.2017. Katja Gauriloffin aikaisempi dokumenttielokuva Säilöttyjä unelmia sai ensi-iltansa niin ikään Berliinin elokuvajuhlilla vuonna 2012.

Kuun metsän Kaisa jatkaa ohjelmistossa Helsingissä ja Tampereella ja se sai maailmanensi-iltansa Toronton Hot Docsissa ja on aiemmin palkittu Dok Leipzigissä parhaana animoituna dokumenttielokuvana sekä Yakutian elokuvajuhlilla Venäjällä parhaasta ohjauksesta. Elokuva on noteerattu niin kansainvälisesti kuin kotimaisesti. Kotimaassa se on kerännyt tuhansia ihmisiä teatteriin ja lehdistö on kansainvälisesti ja kotimaisesti luonnehtinut elokuvaa lumoavaksi, mutta myös kulttuurihistorialliseksi taideteokseksi vailla vertaa. Tämän lisäksi ohjaaja Katja Gauriloff palkittiin viime vuonna Vuoden koltta 2016 -tunnustuksella.

SYNOPSIS
Kuun Metsän Kaisa on runollinen tutkielma kolttasaamelaisen legendaarisen sadunkertojan Kaisa Gauriloffin ja sveitsiläisen kirjailijan Robert Crottetin kohtalonomaisesta ystävyydestä.  Kaisan ja Robertin henkilökohtainen tarina nivoutuu vahvasti kolttasaamelaisten elämän mullistukseen toisen maailmansodan aikana. Elokuva perustuu Robert Crottetin kirjoittamiin teksteihin sekä hänen ja valokuvaaja Enrique Médezin filmiarkistoon, jotka ohjaaja Katja Gauriloff löysi vuonna 2012 Espanjasta. Vuonna 1938 Robert Crottet matkusti uniensa johdattamana Lappiin, Suenjelin kolttakylään, jossa hän tutustui ohjaaja Katja Gauriloffin isoäidinäitiin, Kaisa Gauriloffiin. Alkoi loppuelämän mittainen ystävyys. Robert Crottet alkoi tallentaa Kaisan kertomia legendoja ja myöhemmin julkaisi niistä kirjoja. Robert Crottet toimi kolttien puolestapuhujana maailmansodan jälkeen ja hän lahjoitti kirjojensa tuoton, sekä keräsi Englannista yhteensä 4 miljoonaa Suomen markkaa kolttien hyväksi. Elokuva on ajankohtainen maailmassa, jossa sodat ovat ajaneet miljoonia ihmisiä maanpakoon.

KOLTTASAAMELAISET
Kolttasaamelaiset ovat saamelaisten pieni, mutta vaikuttava vähemmistö. Kolttasaamelaisuuden värikäs ja luonnonläheinen kulttuuri on kiehtova sekoitus ortodoksista uskontoa, koristeellisia käsitöitä, tarinankerrontaa sekä omaa koltansaamen kieltä. Kolttasaamelaiset ovat kestäneet pohjoisen olosuhteita kautta aikojen heidän luontoa kunnioittavan elämäntapansa ansiosta. Kolttasaamelaisten perinteiset asuinalueet ovat olleet menetetyn Petsamon alueella. Kun jatkosodan päätyttyä Suomi menetti Petsamon Neuvostoliitolle, koltat joutuivat jättämään kotiseutunsa lopullisesti. Evakkoaika vietettiin huonoissa oloissa Pohjanmaalla. Vähitellen vuoteen 1949 mennessä koltat sijoitettiin nykyisille asuinsijoilleen Inarin kunnan alueelle mahdollisimman lähelle entisiä sukualueitaan. Evakon ja vahvan suomalaistamispolitiikan edesauttamana kolttasaamelainen kulttuuri on erittäin uhanalainen. Tänä päivänä kolttasaamelaisia on noin 700, joista alle puolet puhuu omaa äidinkieltään. Sevettijärven alue Inarin kunnassa on ainoa alue maailmassa, jossa koltansaamen kieli ja kulttuuri ovat vielä osa jokapäiväistä elämää.

Kuun metsän Kaisan ovat tuottaneet Joonas Berghäll ja Satu Majava Oktober Oy:stä. Elokuvan levittää Pirkanmaan elokuvakeskus ja se sai ensi-iltansa elokuvateattereissa syksylllä 2016.