STOP THE PRESS!

Virolla aivan erilainen menneisyys kuin Suomella

Viro on lähimpiä naapureitamme, mutta mitä tiedämme sen historiasta? Seppo Zetterbergin kirjoittama Uusi Viron historia kokoaa etelänaapurin vaiheet napakaksi lukupaketiksi. 

Viro on hyvä esimerkki maasta, jonka nykypäivää ei voi ymmärtää tutustumatta sen menneisyyteen. Naapurimaamme kohtaloon on vaikuttanut voimakkaasti sen sijainti idän ja lännen välissä: maa on ollut milloin taistelukenttä, milloin taas lännen puskuri itää vastaan. Sijainti on tuonut mukanaan sotia ja miehityksiä, mutta myös kauppaa ja kulttuurivaikutteita.

Vaikka Viro on suomalaisten suosituimpia matkakohteita, sen historia on monelle melko tuntematon. ”Maantieteellinen läheisyys saa suomalaiset helposti luulemaan, että Viron historiakin on samankaltainen kuin Suomen menneisyys. Erot ovat kuitenkin suuret”, kommentoi Seppo Zetterberg. ”Merkittävin ero on se, että keskiajalla Viroon työntyneet saksalaiset toivat mukanaan paitsi kristinuskon myös maaorjuuden. Sitähän meillä Suomessa ei koskaan ollut.”

Juuri ilmestynyt kirja kuvaa Viron ja virolaisten vaiheita jääkaudesta aina syksyyn 2016 asti, jolloin Kersti Kaljulaid valittiin maan ensimmäiseksi naispresidentiksi.

Seppo Zetterbergin aiemmin kirjoittama Viron historia (SKS 2007) sai erinomaisen vastaanoton niin Suomessa kuin Virossa.

Seppo Zetterberg (s. 1945) on Tarton yliopiston kunniatohtori, Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen ja Õpetatud Eesti Selts -seuran kunniajäsen. Hän on toiminut Jyväskylän yliopiston yleisen historian professorina 1997–2010, aikakauskirja Kanavan päätoimittajana 1997–2008 ja Suomen Viron-instituutin johtajana 1994–1996.

Seppo Zetterberg
Uusi Viron historia
352 sivua, nidottu | SKS 2017