STOP THE PRESS!

Leijonan sydän

leijonan_sydanOhjaus: Tomi Kuusisto
Käsikirjoitus: Alexander Savin
Tuotanto: Karisma Films
Pääosissa: Markus Kosonen, Irina Ritvanen, Anne Rantala, Valtteri Auvinen
Arvio: 2/5

Leijonan sydän on suomalainen nuorisoelokuva. Tomi Kuusiston ohjaama ja Alexander Savinin käsikirjoittama elokuva on kuvattu Tampereella. Se on nuoren jääkiekkoa pelaavan pojan tarina, jolle tasapainoilu koulun, tyttöystävän ja urheilun välillä tuottaa ongelmia.

Elokuvassa on mediakoulun lopputyön tuntua. Sen näkee koko toteutuksesta ja käsikirjoituksesta ja siitä vähäisestä budjetista. Hienoa heille, että ovat saaneet tuotoksensa dvd:lle ja lisäksi elokuva on esitetty TV 2:lla. Elokuvassa on hyvää se, että siinä on ylipäätään tarina ja se etenee ja elokuvaa pystyy seuraamaan helposti. Tarina on kokonaisuudessaan aika kliseinen mutta pientä yllätystä on saatu kuitenkin aikaiseksi loppupuolelle. Tarinassa esiintyvä unihahmo kummastuttaa mutta senkin olemassaolo selitetään lopuksi ja tuo loogisuutta koko tarinan kannalta. Onhan tälläisia uni-tai alter ego tai toinen persoonahahmoja elokuvissa nähty hyvinkin toteutettuna mutta ainakin aluksi hahmon esiintyminen elokuvassa vain vaivaannuttaa. Tarinan olisi voinut mielestäni toteuttaa toisellakin tavalla ja loppu olisi tullut selväksi vähemmän alleviivaavalla tyylillä.

Elokuvassa on hyviä roolisuorituksia. Päähenkilöä Leoa esittää Markus Kosonen selviytyen roolistaan hiukan jäykänlaisesti. Hänen tyttöystäväänsä Jonnaa esittää Irina Ritvanen tuoden inhimillistä lämpöä roolihenkilöönsä. Se, että hän tuntuu kantavan suurta salaisuutta mukanaan vaikka niin ei sitten olekaan, on mielenkiintoisen hämäävä ratkaisu. Tarkoituksena on kai tuoda yllätyksen tuntua elokuvan loppupuolelle. Poliisi-TV:stä tuttu monitoimimies Teppo Välimäki esittää mainiosti perhetuttu-lääkäriä. Isänä hääräilevä Tapio Nummi on sopivan särmikäs. Lisäksi Anne Rantalassa on läsnäoloa ja karismaa. Äidin rooli Teija Auvisen esittämänä jää tyypilliseksi pomottajan rooliksi eikä rooli oikein annakaan muita mahdollisuuksia. Raimo Helminen on niin hyvä kuin sopii olettaakin.

Valaisuun olisi kannattanut kiinnittää huomiota enemmän koska kun silmiä ei näy, ei voi samaistua henkilöön. Oluen mainostaminen häiritsee. Jos elokuva on suunnattu nuorille, onko hyvä mainostaa alkoholia noin silmiinpistävästi. Asian voi kiertää erilaisin kuvaratkaisuin. Tietenkin asia on toinen, että kyseisestä yrityksestä on saatu rahaa. Hyvä kuva ja samalla mieleenjäävä on hetki sillalla tähtitaivaan alla. Alkupuolella elokuvaa olisi toivonut käytettävän myös enemmän musiikkia, että draama lähtisi käyntiin. Selväksi käy, että tämä on kasvutarina: tytöt ovat kehittyneet poikien ohitse vastuun otossa. Leijonan sydän ei jaksa olla kuitenkaan psykologisesti kovin kiinnostava. Elokuva on kuitenkin toteukseltaan ihan ok. Kyllä sen kerran katsoo.

Sari Rivinen for smackthejack.net

Photo´s copyrights by Karisma Films/Pan Vision, 2007