STOP THE PRESS!

Nuorten on vaikea saada apua

Liian moni lapsi ja nuori kokee, ettei tule kohdatuksi eikä autetuksi, vaikka ympärillä olisi useita ammattilaisia. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimeen yhteyttä ottaneiden nuorten kokemukset hyvinvointipalveluista pysäyttävät. Nuoret toivovat kuuntelemista ja välittämistä, mutta kohtaavat kiireisiä ja väsyneitä ammattilaisia.

Lasten ja nuorten puhelimen vuoden 2016 raportin teema on lapsen ja ammattilaisten kohtaaminen. Puhelimen, chatin ja nettikirjepalvelun kautta käydyistä keskusteluista on kertynyt tärkeää tietoa palveluja käyttäneiden nuorten ajatuksista, peloista ja toiveista. Yhteydenottojen perusteella ammattiavun saamisessa sekä kohtaamisten laadussa on paljon parannettavaa. Vaikka nuorille suunnatut tukipalvelut ovat monesti ruuhkautuneet, osa nuorista jää niiden ulkopuolelle, koska palveluja ei tunneta riittävästi tai niitä ei osata käyttää.

– Lapsilta vaaditaan liikaa oma-aloitteisuutta avun hakemisessa, ja moni jää sen vuoksi ilman tarvitsemaansa tukea. Huonosti voivilta ja palveluja ennen käyttämättömiltä nuorilta puuttuu perustietoa ja toimintaohjeita siitä, missä, milloin ja kehen voi olla yhteydessä, kun omassa elämässä tapahtuu vaikeita asioita tai olo on ahdistunut, MLL:n auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki sanoo.

Apua hakeneet lapset ja nuoret myös kokevat, etteivät ole tulleet kohdatuiksi ja autetuiksi, vaikka ympärillä olisi useita ammattilaisia. Pahimmillaan saman nuoren ympärillä työskentelee monta työntekijää, mutta kenelläkään ei ole kokonaiskäsitystä nuoren elämäntilanteesta.

– Kokonaiskäsitys aukeaa vain rauhassa rakennetussa luottamussuhteessa. Lapsen näkökulmasta olennaista on, että on yksi ihminen, joka ottaa tilanteesta kokonaisvastuun. Nuoret toivovat kiireettömyyttä, joustavuutta ja henkilökohtaista kohtaamista, mutta kokevat ammattilaiset usein kiireisiksi, välinpitämättömiksi, kyllästyneiksi ja väsyneiksi, Pajanmäki kertoo.

Nuoret kaipaavat myös yksilöllisempiä kohtaamistapoja, mahdollisuutta vaikuttaa tapaamisaikoihin sekä tilaisuuksia purkaa huoliaan myös muilla keinoilla kuin puhumalla, esimerkiksi piirtämällä tai kirjoittamalla.

Lasten ja nuorten toiveiden pohjalta MLL on yhdessä lapsiasiavaltuutetun kanssa työstänyt ammattilaisten työn tueksi listan siitä, miten lasten ja ammattilaisten kohtaamisia voitaisiin parantaa. Listassa korostuvat lapsen ikätason mukainen kuunteleminen sekä kiireettömyys ja luottamuksen rakentaminen.

Puhelut pitenivät

Vuoden 2016 aikana Lasten ja nuorten puhelimessa, chatissa ja nettikirjepalvelussa otettiin vastaan 26 0000 yhteydenottoa. Puhelin on edelleen suosituin kanava: puheluiden osuus oli 85 prosenttia. Merkittävää on, että puheluiden kestot pitenivät. Yli puoli tuntia kestävien keskustelujen määrä kasvoi vuoden 2015 raportissa tilastoituun nähden kolminkertaiseksi.

– Lapsille ja nuorille kiireetön keskusteluhetki aikuisen kanssa rakentaa luottamusta ja auttaa avautumaan vaikeimmistakin asioista, usein ensimmäistä kertaa, auttavien puhelinten suunnittelija Heidi Holappa kertoo.

Suurin osa puhelimitse yhteyttä ottaneista oli 9–14-vuotiaita. Poikia kaikista soittajista oli yli puolet. Yleisin keskusteluaihe oli arjessa koettu yksinäisyys, toiseksi yleisin puheenaihe oli seksuaalisuus. Nettikirjeen ja chatin kautta yhteyttä otti eniten 15–17-vuotiaat ja tytöt. Kirjeissä ja chatissa yleisin aihe on jo pitkään ollut masennus tai ahdistuneisuus. Netin kautta tuli kaikkiaan noin 4 000 yhteydenottoa.

MLL:n Lasten ja nuorten puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä numerossa 116 111. Arkisin yhteydenottoihin vastataan kello 14–20 ja viikonloppuisin kello 17–20. Nettikirjepalvelu ja chat toimivat Nuortennetissä. Chatissa päivystetään maanantaista keskiviikkoon. Yhteydenotot ovat maksuttomia, kiireettömiä, nimettömiä ja luottamuksellisia, ja niihin vastaa MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset aikuiset.

Koko raportin voi lukea MLL:n nettisivuilta

Lapsiystävällinen kohtaaminen -tarkistuslista