STOP THE PRESS!

Topi Sorsakoski: Hurmio

topi_sorsakoski_hurmioTuotanto: Mauri Nurmi
Pääosissa: Topi Sorsakoski, Simo Silmu, Reijo Taipale
Arvio: 4/5

Tammilehdon Pekka eli vuodesta 1977 ihan Sorsakosken Topi vaan on tanssilavojen kiistelty kuningas. Kiistelty ehkä siinä mielessä, että miehen tulkinta, maneerit ja olavivirtamainen ote ei ihan kaikkia ole saanut varauksettomasti puolelleen mutta toisaalta esimerkiksi Agentsien kanssa tehdyt levyt myivät ’miljardeja’ kappaleita, joten aika monen sydämeen Sorsakoski on omintakeisella tyylillään kiemurrellut. Iskelmä-Finlandia jäi käsittämättömästi tehdyn ehdokasasettelun takia saamatta mutta nyt Hurmio-DVD tuo faneille nannaa miehen keikkataltioinnin ja kahdenkin eri haastattelupätkän muodossa. Mukana on lisäksi kahden myös samaisessa Finlandia-jaossa näppejään nuolemaan jääneen kollegan mietteitä miehestä. Kestoa paketilla on vajaat kaksi tuntia.

Sorsakosken keikka on kuvattu lokakuussa miehen kotikentällä Ähtärin Mesikämmen-hotellissa, joten tunnelmaa riittää. Tunnetusti Topin keikoilla on joskus takavuosina ollut vauhtia ja vaarallisia tilanteita yli oman tarpeen mutta nyt osittain kameroiden ja osittain kotiyleisön vuoksi mies on täydessä tsempissä. Miehen tapa esiintyä on kylläkin sellainen, että hätäisemmät saattavat hyvinkin luulla miehen olevan täydessä seilissä ja moni väärinkäsitys on aikanaan saattanut siitäkin johtua. Topin taustalla ei ole Agents vaan oma yhtye Kulkukoirat, joka valitettavasti ei ole Agents. Seppo ”Kala” Alajoki ja kumppanit kyllä pistävät parastaan ja osaavat soittaa mutta mistähän mahtaa johtua soiton ajoittainen velttous? Meininki muistuttaa huonoimmillaan aloittelevaa amatööri-iskelmäpumppua, mikä on vähän hämmästyttävää. Sorsakoski on onneksi lujassa iskussa ja ääni on upea. Ohjelmistossa on yllättävän paljon vanhaa Agents-tavaraa ja moni senjälkeinen hyvä hitti, kuten vaikkapa Haavekuva, loistaa poissaolollaan. Vanhat Agents-hitit ovat tietysti lyömättömiä mutta yhtyeen pienoinen huojahtelu syö tunnelmaan lovea. Huomioitava on Topin välispiikit, jotka taitavat kaikki alkaa sanoilla ”Ja sitten seuraava biisi on…”. Eihän miestä tosin puhumaan ole palkattukaan. Miehen tavaramerkki eli hieman säestyksestä irtaantuva valuminen pysyy hyvin kasassa eikä ala ärsyttää.

Keikkataltioinnin tekninen osuus häviää aika paljon muille viime aikoina tehdyille soitto-DVD:ille. Kameroita on ilmeisesti ollut käytössä vain kaksi tai sitten ne aseteltu verrattain huonosti, sillä keikan alkupuoli keskitytään vain lavan oikeaan reunaan ja esimerkiksi Kala Alajoki pääsee kuviin vain lopussa ja silloinkin hyvin satunnaisesti. Monikameraohjaus ja –leikkaus on vaativaa työtä eikä se nyt ole mennyt ihan putkeen. Lavan valaistuskaan ei ihan toimi. Ei kokonaisuus huono ole mutta olisiko vaatinut harjoittelua? Yleisöä pääsee kuviin kiitettävästi, mikä on tällaisessa koosteessa aina hyvä ja tuo mukavaa livetunnelmaa. Topi tuntee tietysti läsnäolijoista suuren osan ja osaa ottaa yleisönsä vaikkei kovin henkeviä puhukaan. Keikka itsessään tuntuu silti vähän rutiinimaiselta mutta Topin karisma ja laulukyky on aina sellainen, että se pelastaa paikasta kuin paikasta.

Haastattelussa tulee esiin Topi Sorsakosken omaperäisyys. Löysällä tavalla paperinmakuisiin ja kliseisiin kysymyksiin vastaileva stara saa sympatiat puolelleen eikä onnistu olemaan ylimielinen vaikka tyypillisen varaukselliselta vaikuttaakin. Revolverihaastattelun hassut vastaukset avaavat entisestään kuvaa oman tiensä koukeroisesta kulkijasta. Turhin osuus on tangokuningas Reijo Taipaleen ja Yölinnun Simo Silmun haastattelupätkä, jossa molemmat erikseen kertoilevat mietteitään Sorsakoskesta. Taipale ei tunnetusti ole suuri sanaseppo mutta juttelee sympaattiseen tyyliin joutavia ja samanlaista kirvesvartta on myös Silmun osuus. Tässä on varmaan yritetty laajentaa Sorsakosken henkilökuvaa mutta aivan turhaan, sillä osuudesta ei ole mihinkään. Koko DVD:n käsittämättömin asia on Taipaleen osuuden kuvituksissa: Reiska ensin käppäilee jotain rantatietä pitkin jossain ja yhtäkkiä juttelee KAUKO RÖYHKÄN kanssa! Siis what the heck? Miten Röyhkä tähän kuuluu? Aivan mahtavaa dadaa.

DVD:stä on koetettu suurella sydämellä tehdä jäntevä kunnianosoitus suurelle artistille rock-aktien tyyliin mutta toteutus on jäänyt vähän viittä vaille. Hyvä yritys kumminkin. Ja Topihan on niin luja hemmo, että siinä ei paljon pikkukonkelot paina kun äijä suunsa avaa.

Renek for smackthejack.net

Photos copyright by PanVision, 2007