STOP THE PRESS!

Obsession

Jude Law and Halina Reijn

Photo by Jan Versweyveld

Taltiointi: Barbican teatteri Lontoossa 11.5.2017
Ohjaus: Ivo van Hove, lähetyksen ohjaus: Nick Wickham
Käsikirjoituksen sovitus ja dramatisointi: Jan Peter Gerrits perustuu Luchino Viscontin elokuvaan, Ossessione
Näyttelijät: Jude Law, Halina Reijn, Gus Scholten Van Aschat, Chukwudi Iwiji, Robert De Hoog, Aysha Kala
Arvio: 3,5/5

Huuliharppua soittava kulkurimainen Gino (Law) saapuu pieneen ravintolaan, jossa avioliittoonsa turhautunut Hanna (Reijn) tekee ruokaa tälle nälkiintyneelle nuhjaantuneelle komistukselle. Hannan mies Joseph (Scholten Van Aschat) puolestaan korjailee autoa ja huomattuaan Ginon luikertelevan pois maksamatta ateriaa, hän vetää tämän takaisin maksua vaatien. Kun tällä levottomalla sielulla ei ole rahaa, niin hän lupaa auttaa Josephia saamaan autonsa kuntoon tämän hoidellessa asioita. Aiemmin jo silmäpeliä pitänyt Hanna iskeytyy intohimon voimalla tähän nuoreen mieheen ja heidän välilleen syntyy voimakas seksuaalinen rakkaussuhde. Heidän on vain salattava se kaikilta – ja ennen kaikkea naisen aviomieheltä. Samalla kun heidän rakkautensa roihuaa,  se myös pakottaa heidät tekemään ratkaisun, joka tulee muuttamaan molempien elämän.

Jos joku ei ole koskaan nähnyt Obsessionin perustana toimivaa Viscontin elokuvaa, niin täytyy mainita, että se perustuu puolestaan James M. Cainin romaaniin Postimies soittaa aina kahdesti, josta on myöskin tehty pari filmatisointia. Itse tarina on melkolailla samanlainen myös tässä näytelmässä. Rakkaus, intohimo, kuolema, epäilykset ja omantunnon tuska ovat keskeisinä teemoina. Hollantilaisohjaaja Ivo von Hove on näissä aiheessa taiturimainen. Tässä hän pyrkii tekemään kokonaisuudesta elokuvamaisen, mutta ei kuitenkaan onnistu siinä täysin. Paikoitellen tulee hetkiä, joissa olisi toivonut homman etenevän hieman rivakammin. Lähinnä elokuvarooleissa nähty Jude Law on myös lavalla yllättävän hyvä, vaikka hieman väkinäisyyttä hänen vedossaani onkin. Hannaa esittävä Reijn on tulkinnassaan hyvin pieneleinen, räjäyttäen tukahdetut eroottiset tunteet hyvin hienovaraisen aistikkaasti. Kokonaisuutena Obsession on hyvää teatteria, vaikka siinä liikaa pyrittiin hakemaankin elokuvallista näkökulmaa.

Jukka L. Savolainen for smackthejack.net

Traileri: