STOP THE PRESS!

Sata vuotta sormet mullassa Helsingissä

Perunamaata kynnetään ihmisvoimin

Perunamaata kynnetään ihmisvoimin Malmilla sodan aikana. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Työväenasuntomuseossa, Kirstinkuja 4, pidetään perjantaina 2.6.2017 klo 14–17 puutarhajuhla, jonka aiheena on Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Helsinki sata vuotta puutarhassa. Tietoiskut perehdyttävät Helsingin puistoihin ja puutarhoihin itsenäisyyden ajalla. Puutarhanhoidon arkeen ennen ja nyt voi eläytyä puutarhatyökalunäyttelyssä. Työläispihojen perinteiset koristekasvit kukoistavat museon kukkapenkissä. Pihatorilta voi ostaa Hyötykasviyhdistyksen ja Maatiaisen taimia ja siemeniä, siirtolapuutarhojen antimia ja Alppila-Seuran puhvetin herkkuja. Poliisisoittokunnan seitsikko ja kansanmusiikkiyhtye Hälläväliä musisoivat. Klo 17 Dendrologian seura vie puukävelylle Lenininpuistoon, jonka nimi vie ajatukset itsenäisen Suomen syntymävuoden 1917 mullistuksiin. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Puutarhajuhlassa voi tutustua Helsingin rehottavaan lähihistoriaan. Tietoiskuhuoneessa saa ihailla klo 14–15 museon valokuva-aarteita nostalgisessa kuvakavalkadissa, jossa seurataan helsinkiläisten uurastusta ja rentoutumista puutarhassa vuodenaikojen vaihdellessa. Klo 15 projektipäällikkö Elina Nummi kertoo itsenäisyyden ajan Helsingin merkittävimmistä puistoista ja puistojen tulevaisuuden haasteista. Klo 16 tutkija, FT Julia Donner esittelee pihoja, puistoja, puutarhoja itsenäisyyden ajan Helsingissä.

Muistot aherruksesta kasvimailla ja kukkapenkeissä ovat tarttuneet kouriintuntuvasti vanhoihin puutarhatyökaluihin. Työväenasuntomuseon puutarhajuhlassa voi tutustua Vallilan siirtolapuutarhamuseon osastolla puupiikkiseen haravaan, metalliteräiseen puulapioon, jämäkkään kuokkaan ja muutamiin hiukan arvoituksellisiinkin entisajan työvälineisiin. Niitä voi verrata Fiskarsin uutuustyökaluihin, joiden muodot vastaavat perinteisiä mutta materiaalit ovat nykyaikaisen kevyitä ja kestäviä.

Kukkivaa historiaa museopenkissä

Työväenasuntomuseon kukkapenkki esittelee kolmisenkymmentä vanhoille työläispihoille tyypillistä perennalajia. Työläisille hyötykasvit olivat tärkeimpiä, eikä kukille voitu suoda paljon aikaa, tilaa saati rahaa. Siksi työväen koristekasvit olivat kestäviä, vähään tyytyviä ja helppoja lisätä. Yksi yleisimmistä lajeista, suopayrtti, kasvoi usein ovenpielessä, jotta kukkien saippuainen tuoksu raikastaisi huoneilmaa.

Useat työläispihojen kasvit olivat ikivanhoja, jo 1600–1700-luvuilla Suomeen tulleita kuten varjolilja, rusopäivänlilja, lehtoakileija sekä nyttemmin lähes unohtuneet harmaamalvikki ja vuohenkello. Myös uudemmat muotikasvit ehtivät pian työväen tarhoihin kuten 1800-luvun suosikit saksankurjenmiekat, pionit ja särkynytsydän sekä 1900-luvun alun uutuudet asterit, kanadanpiisku ja kultapallo.

Museopenkki tarjoaa silmänilon lisäksi tietoa Suomen kukkivasta kulttuuriperinnöstä. Toivon mukaan se myös innostaa vaalimaan täkäläisiin oloihin ja maisemaan sopeutuneita maatiaiskasveja.

 

Työväenasuntomuseo

Kirstinkuja 4

Auki 3.5.–15.10.2017 ke–su klo 11–17.

VAPAA PÄÄSY