STOP THE PRESS!

Sulkavalta paljastui yli 2300 kuparirahan kätkö

1500 vanhaa kahden äyrin kuparikolikkoaSulkavan Väätälänmäeltä on löydetty rahakätkö, jossa oli yli 2300 vanhaa ruotsalaista kuparikolikkoa. Kätkö lienee haudattu maahan 1770-luvulla. Samasta pellosta löydettiin iso rahakätkö jo vuonna 1907.

Kari Auvinen ja  Antti Qvintus löysivät viime viikolla Auvisten pellosta Sulkavan Väätälänmäeltä noin 2300 vanhaa ruotsalaista kuparikolikkoa. Kätkössä oli noin 1450 kahden äyrin ja noin 860 yhden äyrin kolikkoa. Kolikot olivat tuohivakassa, josta tosin oli säilynyt vain yksi kulma.

Samalta paikalta on toinenkin rahakätkö. Talollinen P. Reponen löysi jo vuonna 1907 pellosta tuohivakan, jossa oli 32 plootua ja 2016 kuparirahaa vuosilta 1716–1777. Tuo löytö on nykyisin Suomen Kansallismuseon kokoelmissa.

Savonlinnan maakuntamuseon arkeologi Martti Koponen kertoo, että toistaiseksi kaikki puhdistetut kolikot ovat vuosilta 1730–1769, Ruotsin kuninkaiden Fredrik I:n ja Aadolf Fredrikin hallituskausilta. Koposen mukaan tutkimukset ovat vasta aivan alkuvaiheessa ja todennäköisesti vuosiluvut vielä muuttuvat.

Par’aikaa tutkitaan löydettyjen kolikoiden lyöntivuosia ja tarkkaa määrää. Näin on mahdollista saada jonkunlainen käsitys kätkön iästä: kätkö ei ole ainakaan vanhempi kuin nuorin kätköstä löytynyt kolikko. Todennäköisesti kätkö on peräisin 1770-luvun alusta. Tuon aikakauden kolikot ovat yleisiä ja tällaisia kätköjä on Suomesta satoja.

Väätälänmäen kätköt ovat kuitenkin mielenkiintoisia tutkittaessa itäisen Savon historiaa aikana, jolloin Venäjän ja Ruotsin raja kulki Sulkavan halki, vain 15 km päässä löytöpaikasta. Hattujen sodan päättäneessä Turun rauhassa vuonna 1743 Väätälänmäki oli jäänyt Ruotsin puolelle rajaa.

Sulkavan kolmas tunnettu rahalöytö on tehty Ruokoniemeltä Vekaransalmen itäpuolelta. Löytö sisälsi yhdeksän plootua ajalta 1733–1755. Plootut on aikoinaan kätketty maahan Venäjän puolelle Turun rauhan rajaa.