STOP THE PRESS!

Tavallisesta poikkeava muotokuvanäyttely Sinebrychoffin taidemuseoon

Albert Edelfelt - Taiteilijan poika Erik lastenvaunuissa

Albert Edelfelt
Porvoo 1854-1905
Taiteilijan poika Erik lastenvaunuissa
1889
öljy kankaalle
Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo
Kuva: Kansallisgalleria: Jukka Romu

Miksi muotokuvia tehdään? Vallan pönkittämiseksi, historiaan ikuistamiseksi vai rakkaudesta läheisiin?

Juuri muotokuvan monitulkintaisuus innosti museonjohtaja Kirsi Eskelistä kokoamaan aiheesta näyttelyn. Näyttelyn lähestymistapa poikkeaa totutusta. Siinä käsitellään muotokuvataidetta teemojen, kuten vallan, identiteetin, muistaminen ja muiston vaalimisen, kautta. Edustettuna on muotokuvamaalauksen koko kirjo lähtien mahtavista hallitsijamuotokuvista ja virallisista edustusmuotokuvista intiimeihin perhemuotokuviin ja taiteilijoiden omakuviin asti. Oman sijansa ovat saaneet myös muotokuvat ihmisistä, joiden henkilöllisyys on aikojen kuluessa unohtunut ja muotokuvat, jotka ovat muusta syystä jääneet unohduksiin. Minä en ole minä – Tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia -näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 8.6.-31.12.2017.

Teosten ajallinen kaari ulottuu 1500-luvulta nykyaikaan. Mukana on esimerkkejä myös varhaisimmista tunnetuista muotokuvista, Egyptin Faijumin kuolinnaamioista. ”Tässä näyttelyssä haluamme haastaa kävijät pohtimaan kysymystä erilaisista rooleistamme ja identiteetistä. Kysymys on tänä päivänä hyvin ajankohtainen sosiaalisen median ja selfiekulttuurin muuttaessa maailmaa ja sitä, miten me siinä olemme”, Eskelinen kertoo.

Mukana on myös harvinaisia teoksia, jotka saadaan nyt ensi kertaa suuren yleisön nähtävillä. Esimerkkinä  Lorenz Pasch nuoremman (1733-1805) maalaama Vaasan hovioikeuden perustajan, kuningas Kustaa III:n muotokuva (1783).  Lisäksi näyttelyyn sisältyy kolme erikoisnostoa, joissa esitellään valittuja teoksia vain rajoitetun ajan. Ensimmäinen nosto on rakennettu Urho Kekkosen ympärille, toisena on taiteilija Rafael Wardin maalaama presidentti Tarja Halosen muotokuva, ja kolmannessa nostossa esitellään Eero Järnefeltin maalaamat muotokuvat Carl Gustaf Mannerheimista ja P. E. Svinhufvudista.

Minä en ole minä -näyttelyn yhteydessä julkaistaan kirja, jossa omien alojensa kansainväliset ja kotimaiset asiantuntijat avaavat artikkelien ja vapaamuotoisten esseiden kautta muotokuvataidetta, näyttelyn teemoja ja teoksia raikkaista, uudenlaisista näkökulmista.

Muotokuvat ovat vahvasti esillä taidemuseon muissakin tiloissa. Punaisessa kellarissa alkaa samaan aikaan Hannu Pakarisen (s. 1962) valokuvanäyttely, johon valokuvataiteilija on kuvannut Suomen itsenäisyyden aikana syntyneitä henkilöitä, yhden jokaiselta vuodelta. Valokuvateokset kertovat itsenäisen Suomen tarinaa tavalla, joka nostaa jokaisen sankariksi. Näyttelyn ohella julkaistaan valokuvakirja ja 101 suomalaista muotokuvaa -verkkosivusto www.hannupakarinen.fi

Minä en ole minä – Tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia, 8.6.-31.12.2017

100 vuotta 100 kuvaa – Hannu Pakarinen, 8.6.-3.9.2017

Pääsymaksu 12|10 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Sinebrychoffin taidemuseossa käy museokortti.

Minä en ole minä -näyttelyn opastukset:

suomeksi lauantaisin klo 14.

ruotsiksi lauantait: 10.6, 1.7., 5.8., 2.9., 7.10., 4.11. ja 2.12. klo 13.

Opastilaukset: ma-pe klo 9-15 p. 0294 500 500, varaukset(at)kansallisgalleria.fi

Avoinna: ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la, su 10-17

Bulevardi 40, 00120 Helsinki, 0294 500 460, www.siff.fi