STOP THE PRESS!

Yhteiset lukutuokiot edistävät opettajien mielestä parhaiten lasten lukemista

Suomen ala- ja yhtenäiskouluille suunnattu Kopioston ja Suomen Kulttuurirahaston yhteinen Lukuklaani-hanke haluaa edistää lasten lukemista valtakunnallisesti. Hankkeessa on kerätty kohderyhmän koulujen ideoita lasten lukemisen edistämiseksi. Vastaus saatiin lähes 700 koululta eli noin 30 % kohderyhmän oppilaitoksista.

Lue lapselle, näytä esimerkkiä ja varaa aikaa lukemiseen

Eniten ehdotettu keino lasten lukemisen edistämiseksi oli lapselle lukeminen. Se, että opettaja lukee ääneen oppilaille tai rohkaisee vanhempia lukemaan lapsille kotona, koetaan hyvänä tapana saattaa lapsia kirjojen ääreen. Myös aikuisen antama aktiivisen lukijan malli korostuu ideoissa. ”Ennen kuin lapsi osaa itse lukea, aikuinen lukee lapselle ääneen ja tarjoaa samalla hänelle turvallisen ja rauhoittavan hetken. Kun lapsi jo osaa lukea, toimivat yhteiset lukemistuokiot, jolloin aikuinen itsekin lukee, hyvänä esimerkkinä”, kommentoi yksi vastaajista.

Toinen vastauksissa toistuva teema on se, että lukemiselle pitää luoda mahdollisuus. On varattava aikaa lukemiselle, esimerkiksi aikatauluttamalla koulupäivästä tai -viikosta hetkiä lukemiselle. ”Paras tapa edistää lukutaitoa ja lukuintoa, on tehdä lukemisesta yhtä itsestään selvää ja päivittäistä kuin kouluruokailu”, ehdotti eräs vastaaja. Tällöin joka päivään sisältyisi pieni lukutuokio, eikä lukeminen perustuisi vain vapaaehtoisuuteen.

Tuo lapset kirjojen keskelle

Ehdotuksissa tuotiin esiin myös lukemisen fyysiset puitteet ja kirjojen saavutettavuus. Kirjojen on oltava hyvin esillä ja kirjavalikoiman tulisi olla monipuolista. Lukutilan pitäisi olla houkuttelevan näköinen, ja sitä pitäisi pystyä käyttämään monella tavalla. Lapset tulisi tuoda ”kirjojen keskelle”, ehdottaa yksi vastaaja. ”[Tulisi] rakentaa toimiva, houkutteleva koulukirjasto, jossa voi lukea, lainata, selata, pelata, jutella, hakea tietoa, viettää aikaa.”

Jonkin verran toistuivat myös erilaiset tapahtumat, tempaukset ja projektit, joilla oppilaita voisi motivoida lukemisen pariin. Esimerkkeinä mainittiin kirjavinkkaukset, lukukisat ja kirjabingot. Myös tutustumisretket kirjastoon sekä kirjailijavierailut nähtiin hyvänä motivointitapana samoin kuin koulussa vierailevat lukumummot tai -vaarit, jopa lukukoirat.

Kirjastipendi ja enemmän

Yksittäisenä, uutena lukemisen edistämiskeinona nousi esille porlammilaisen Hilda Käkikosken koulun toimintatapa. ”Annamme aina 1. luokan päätteeksi kirjastipendin jokaiselle vuositason päättävälle oppilaalle. Kesän aikana lapsi lukee ostamansa kirjan ja esittelee sen muille oppilaille syksyllä koulun jatkuessa”, kertoo koulun opettaja Pia-Leena Salo.

Lukuklaani tukee koulukirjastoja ja lasten lukemista

Lukuklaani-hankkeessa on jaossa kaksi miljoonaa euroa käytettäväksi lasten lukemisen edistämiseen. Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki Suomen ala- ja yhtenäiskoulut, erityisesti 3.−4.-luokkalaiset. Koulut ovat kevään 2017 aikana voineet ennakkoilmoittautua hankkeeseen ja lukuintonsa onkin ilmaissut jo lähes 700 koulua.

Kirjailija Jari Järvelä toimii Lukuklaani-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja. ”On ilahduttavaa, että Lukuklaani-hankkeeseen on ilmoittautunut jo näin suuri määrä kouluja ympäri Suomea”, Järvelä sanoo. ”Innostus ja aktiivisuus hankkeen ennakkoilmoittautumisvaiheessa on hieno merkki siitä, että lapsia halutaan nyt joukolla kannustaa lukemisen pariin.”

 Lukuklaani-hanke jakautuu kahteen vaiheeseen: Syksyllä 2017, hankkeen ensimmäisessä vaiheessa, koulut tekevät hakemuksen koulukirjaston perustamiseksi tai kehittämiseksi. Haku alkaa 1.9. ja parhaat ideat palkitaan rahapalkinnoin kevään 2018 aikana. Vuonna 2018 kaikki kohderyhmän koulut saavat erillisen lahjoituksen lukemisen edistämiseksi.

www.lukuklaani.fi |