STOP THE PRESS!

Aalto-2-satelliitti ei vastaa enää komentoihin

Aalto-2-sateliitti

Havainnekuva Aalto-2-satelliitista. Kuva: Aalto-yliopisto

Lupaavasti alkaneen satelliittimission ongelmat johtuvat todennäköisesti säteilyn vioittamasta komponentista tai alhaisen lämpötilan aiheuttamasta ongelmasta energiajärjestelmässä.

Kansainvälisen avaruusaseman astronautit vapauttivat Aalto-2:n kiertoradalleen 25. toukokuuta. Satelliitin signaalin ensimmäinen havainto tehtiin Japanista samana päivänä, ja myöhemmin illalla satelliitti oli jo yhteydessä Otaniemen maa-asemaan.

Ensimmäisten päivien aikana satelliittitiimi varmisti, että Aalto-2:n antennit ja anturit olivat avautuneet ja energiajärjestelmä latasi akkuja. Koska Aalto-2 seuraa Kansainvälisen avaruusaseman rataa, ohjausaikaa Otaniemestä on vain kymmenisen minuuttia päivässä. Neljä päivää vapautuksen jälkeen satelliitin signaalissa alkoi ilmetä häiriöitä.

”Näimme muutaman kerran epäsäännöllisyyksiä majakkasignaalissa, eli satelliitin itsenäisesti lähettämässä lyhyessä tiedotteessa. Sitten satelliitti viestitti, että se oli käynnistynyt uudelleen ja sen jälkeen majakkasignaali ja yhteys katosivat”, kertoo opiskelijoiden satelliittitiimiä vetävä professori Jaan Praks.

”Opiskelijat ovat yrittäneet toistaa samanlaista ongelmaa laboratoriossa satelliitin insinöörimallilla, mutta tuloksetta. Seuraavaksi tiimi yrittää elvyttää satelliittia radioteleskoopilla. Todennäköisesti ongelman takana ovat avaruuden hankalat olosuhteet, esimerkiksi säteilyn aiheuttama komponentin vioittuminen tai alhaisen lämpötilan aiheuttamat ongelmat energiajärjestelmässä. Ohjelmisto-ongelma ei ole myöskään poissuljettu.”

Ellei tiimi saa lähiviikkoina palautettua yhteyttä, satelliitin tieteelliset mittaukset ovat vaarassa. Praks kuitenkin painottaa, että vaikka yhteyden menetys on vakava takaisku, satelliittitiimi on saavuttanut merkittävää edistystä: maa-aseman järjestelmät toimivat ja tiimi sai myös aineistoa analysoitavaksi. Lisäksi satelliittitiimi on saanut kokemusta toiminnasta poikkeustilanteessa. Aalto-2-projekti on myös kouluttanut Suomeen uuden sukupolven avaruusalan osaajia, jotka rakentavat jo seuraavia satelliitteja, ja Aallon avaruusohjelman vaikutus näkyy avaruusalan startupien kasvuna.

Isoveli matkaan kesäkuun lopulla

Kesäkuun lopulla avaruuteen laukaistavan isoveljen, Aalto-1:n, matkan suhteen Praks on luottavainen.

”Aalto-1-satelliitti on monimutkaisempi, ja sitä on testattu paljon Aalto-2:ta kauemmin. Aalto-2 matkasi ensin avaruusasemalle ja vapautettiin vasta viikko sen jälkeen, kun taas Aalto-1 laukaistaan suoraan kiertoradalle ja alkaa toimia saman tien. Lisäksi Aalto-1:n kiertorata on paljon lähempänä Otaniemen maa-asemaa kuin Aalto-2:n, mikä helpottaa sen operointia huomattavasti.”

Intiasta laukaistava Aalto-1 on CubeSat-standardia seuraava opiskelijoiden rakentama nanosatelliitti, joka toimittaa kiertoradalle testattavaksi suomalaista huipputekniikkaa. Mukana ovat VTT:n rakentama spektrikamera, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen säteilyilmaisin ja Ilmatieteen laitoksen kehittämä plasmajarru, joka perustuu sähköisen aurinkopurjeen ideaan ja tähtää avaruusromun vähentämiseen.