STOP THE PRESS!

Heikki W. Virolaisen Ilman Impi on hankittu Ateneumin kokoelmaan

Heikki W. Virolainen: Ilman impi, 1970 (vasemmalla) / Marjatta, 1965 (oikealla)

Heikki W. Virolainen: Ilman impi, 1970 (vasemmalla) / Marjatta, 1965 (oikealla). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Ateneumin taidemuseo on hankkinut kokoelmaansa kevään 2017 aikana kaikkiaan kahdeksan veistosta. Näistä kuvanveistäjä Heikki W. Virolaisen (1936–2004) kolmemetrinen puuveistos Ilman impi (1970) on tästä lähtien pysyvästi esillä Suomen taiteen tarina -näyttelyn Kalevala-salissa. Kokoelmaa merkittävällä tavalla täydentävät Helena Pylkkäsen (s. 1945) ja Marjo Lahtisen (s. 1944) veistokset nähdään puolestaan tulevissa näyttelyissä.

”Olemme hankkineet näyttävät kokonaisuudet vahvojen veistäjien teoksia. Kuvanveisto on huikea taiteenlaji, joka ansaitsee tuntuvamman paikan kokoelmassamme”, museonjohtaja Susanna Pettersson sanoo.

Nyt hankitut teokset ilmentävät kuvanveiston monipuolisuutta. Heikki W. Virolainen toteutti vuosina 1964–1970 sarjan Kalevala-aiheisia, voimakkailla väreillä maalattuja puuveistoksia, joiden rituaalinomaiset asennot, tyylitelty muotokieli ja kirkkaat värit muistuttavat primitiivistä taidetta. Yksityisessä omistuksessa ollut Ilman impi on yksi tämän kauden tärkeimpiä teoksia.

Helena Pylkkäseltä kokoelmaan on puolestaan hankittu kaksi teosta, Hirvivaara (1980) sekä Maskuliini / Makaava torso (1986–1987). Kivestä veistetty Hirvivaara kuuluu eläinten päitä kuvaavaan sarjaan, johon taiteilija on muotoillut hirven ja hevosen kalloja eri materiaaleista. Pronssinen Maskuliini / Makaava torso on aiheena tuttu jo antiikin taiteesta.

Ihmisvartalon tinkimättömänä pelkistäjänä tunnetulta Marjo Lahtiselta on hankittu viisi teosta: Naisen torso(1982), Miehen torso (1983), Miehen torso (ajoittamaton), Rintakuva (1992) sekä Kädellinen (1996). Lahtinen on hionut ilmaisuaan yli neljän vuosikymmenen ajan.

”Helena Pylkkänen ja Marjo Lahtinen ovat molemmat taiteilijoita, joihin haluamme kiinnittää huomiota. Teosten tekninen virtuositeetti on huomattava. Molemmat taiteilijat ovat käyttäneet teostensa lähtökohtana ihmiskehoa. Lahtisen torsot ovat ikään kuin idea ihmisestä siinä missä Pylkkänen näyttää myös ihmiskehon lihallisuuden”, Pettersson sanoo.

Kansallisgallerian kokoelmaan kuuluu noin 40 000 taideteosta. Ateneumin taidemuseossa on Suomen suurin kokoelma maalauksia ja veistoksia. Ateneumin kokoelmat kattavat aikakauden 1800-luvulta moderniin: mukana on teoksia vielä 1960-luvulla uransa aloittaneilta taiteilijoilta.

Lue lisää: Suomen taiteen tarina -näyttely

Aukioloajat
Ti, pe klo 10–18 | Ke, to klo 10–20 | La, su klo 10–17 | Ma suljettu

Sisäänpääsymaksut
Normaali pääsymaksu 15 € | Alennettu pääsymaksu 13 € | Alle 18-vuotiaat maksutta | S-Etukortilla 14 €