STOP THE PRESS!

Heurekan Silminnäkijä-testi paljasti havaintojen epäluotettavuuden

Heureka - silminäkijä -testiTiedekeskus Heurekan kävijöillä oli heinäkuun aikana mahdollisuus osallistua Silminnäkijä-testiin, jossa tutkittiin luotettavan silminnäkijätunnistuksen etäisyyksiä. Heurekan ja Åbo Akademin Silminnäkijä-testiin osallistui neljän viikon aikana yhteensä 1640 kävijää. Heistä 60 prosenttia oli naisia. Ahkerimmin tutkimukseen osallistuivat lapset, mutta mukana oli myös muutamia yli 80-vuotiaita osallistujia.

Osallistujille esitettiin lyhyesti neljä eri etäisyyden päässä olevaa henkilöä. Etäisyydet vaihtelivat 5 ja 110 metrin välillä. Jokaisen henkilön jälkeen osallistujille näytettiin kahdeksan valokuvaa, joissa esitetty henkilö joko oli tai ei ollut mukana. Tyypillisimmin testin tehneet tunnistivat vain yhden henkilön neljästä oikein. Joukossa oli muutamia osallistujia, jotka saivat testissä kaikki oikein.

Alustavien tulosten mukaan vain vähän yli puolet testatuista pystyi tunnistamaan koehenkilön lyhyen etäisyyden päästä. Kun etäisyys koehenkilöön oli 5–10 metriä, 55 prosenttia testin tehneistä valitsi oikean henkilön kahdeksan valokuvan joukosta.

­– Tulos ei yllättänyt, sillä mukana oli eri ikäisiä ihmisiä ja erityisen paljon lapsia. Testi vahvistaa silminnäkijätunnistuksiin liittyvän todella suuren virhemahdollisuuden, toteaa tutkimusryhmässä työskentelevä Åbo Akademin professori Pekka Santtila.

Pidemmillä etäisyyksillä virheellisiä havaintoja tehtiin vielä enemmän. Santtilan mukaan yllättävää oli se, että Heurekassa tehdyn testin mukaan tunnistukset ovat erittäin epäluotettavia jo 50 metrin etäisyydeltä. 50 metrin päästä tehdyt tunnistukset olivat oikeita vain 19 prosentilla osallistujista.

– Tämä on vain hieman parempi tulos kuin mihin pelkkä arvaus johtaisi. Arvaamalla osallistujien olisi tullut saada 12,5 prosenttia eli yhden kahdeksasta oikein. Sadan metrin päässä ollutta henkilöä osallistujat eivät pystyneet enää tunnistamaan.

Nyt tutkimusryhmä jatkaa tulosten tarkempaa analysointia. Tutkijat selvittävät muun muassa osallistujien iän, näkökyvyn ja tunnistusvarmuuden yhteyttä heidän tunnistuskykyynsä. Tulokset julkaistaan myöhemmin kansainvälisissä tiedelehdissä.

Tuloksista tulee olemaan hyötyä tuomioistuinten arvioidessa tunnistusten luotettavuutta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää luotettavan silminnäkijätunnistuksen rajat, joihin voitaisiin jatkossa nojata oikeusprosesseissa ympäri maailman.

Santtilan mukaan jo alustavien tulosten perusteella voidaan sanoa, että silminnäkijähavaintoihin on syytä suhtautua varauksella.

– Tunnistustilanne tulee tehdä riittävän huolellisesti. Heurekassa tehdyn testin tunnistusrivistöissä oli aina yksi epäilty ja seitsemän syyttömäksi tiedettyä henkilöä. Rikostutkinnassakin pitäisi käyttää rivistöjä, joissa syyttömiksi tiedetyt ovat epäillyn kanssa tarpeeksi samannäköisiä, jotta tunnistuksen uskottavuus kasvaa, Santtila sanoo.