STOP THE PRESS!

Suomi käännytti itäkarjalaisia jatkosodan aikana puoliväkisin

Helena Pilke- Propagandaa Itä-Karjalaan Heimokansan suomalaistajat 1941-1944Vuosien 1941–1943 aikana sotaa käyvä Suomi käytti valtavasti resursseja miehittämänsä Itä-Karjalan ylläpitoon ja Itä-Karjalan asukkaiden käännyttämiseen. Itä-Karjalan asukkaista oli tarkoitus kasvattaa kunnon kantasuomalaisia, ja alue piti liittää Suomeen lyhyeksi kuvitellun sodan päätyttyä.

Helena Pilkkeen 15.8. ilmestyvä kirja Propagandaa Itä-Karjalaan kertoo, kuinka Itä-Karjalan asukkaita käännytettiin suomalaisiksi vahvalla propagandalla. Huimat lupaukset, alistaminen ja pakkotoimet eivät vakuuttaneet paikallisväestöä.

Suomalaiset miehittäjät eivät aina kohdelleet paikallisia täysivaltaisina ihmisinä. He myös kohtelivat eri tavalla karjalaista syntyperää olevia ja venäläisiä asukkaita. ”Jos tuollaista syntyperän mukaan tehtävää erottelua olisi nykyisin, niin rasismiahan se epäilemättä olisi”, toteaa Helena Pilke.

Vajaan kolmen vuoden aikana Suomi käytti valtavan rahasumman Itä-Karjalaan. Tarkoitus oli tietysti, että miehitysaikana rakennettu infrastruktuuri hyödyttäisi Suur-Suomea myöhemmin.  ”Kokonaissumma oli 1,3 miljardia silloista markkaa – nykyrahassa 311,3 miljoonaa euroa. Itä-Karjalan ylläpito ja rakentaminen maksoi melkein kolme kertaa enemmän kuin koko muun Suomen tieverkoston”, kertoo Helena Pilke.

Kirja tuo esiin, kuinka valistustyöntekijät lähtivät Itä-Karjalaan valtavan innostuksen ja Suur-Suomi-haaveiden vallassa. Alueella vastassa oli vastahakoinen väestö, ja lähtö takaisin kotimaahan tapahtui lopulta nopeasti ja lähes kaoottisessa tilanteessa. ”Lopuksi seurasi vaikeneminen. Ensimmäiset miehitysalueella toimineiden muistelmat ilmestyivät vasta 1980–1990-luvulla, eikä niitä monta ole”, kertoo Pilke.

Propagandaa Itä-Karjalaan sisältää runsaasti uutta tietoa Suomen sotilashallinnon propagandasta ja mielipiteen muokkauksesta. Ennen käsittelemättömään alkuperäisaineistoon perustuva kirja tuo tuoreita näkökulmia jatkosodasta käytävään keskusteluun.

FT Helena Pilke on tietokirjailija ja propagandan sekä sensuurin tutkimukseen erikoistunut historiantutkija. Hän on julkaissut aikaisemmin mm. teokset Etulinjan kynämiehet (SKS 2009), Julkaiseminen kielletty (SKS 2011), Korsu-uutisia! (SKS 2012) sekä rintamamiesten huveista ja harrastuksista kertovan Elämää Juoksuhaudoissa (SKS 2015, toisena tekijänä Olli Kleemola).

Helena Pilke
Propagandaa Itä-Karjalaan
Heimokansan suomalaistajat 1941-1944
268 sivua | SKS 2017