STOP THE PRESS!

Euroopan Unionin miljoonarahoitus Suomeen – arvokkaimpia soita ja pienvesiä turvataan suurhankkeessa

Karpalot Salamajärven kansallispuisto, Kuva: Maija Mikkola / Metsähallitus

Karpalot ovat mm. Salamajärven kansallispuiston suoluonnon antimia Keski-Pohjanmaalla. Kuva: Maija Mikkola / Metsähallitus

Luonnonrikkautta pursuavat suot ja kosteikot tuottavat monenmoista hyötyä suomalaisille. Puhtaan veden kierto on elinehto kaikille ja marja-apajat, rikkaat riistamaat sekä lintuvedet iloksi monelle. Historiallisen laaja hanke tähtää nyt maamme soiden, purojen ja lintuvesien turvaamiseen.

Hankkeella autetaan viime vuosikymmeninä voimakkaasti uhanalaistunutta suo- ja vesiluontoa etenkin tukkimalla ojia, kunnostamalla puroja ja  umpeen kasvavia arvokkaita lintujärviä sekä hankkimalla merkittäviä soita suojeluun. Samalla parannetaan tulvasuojelua ja veden laatua sekä riistamaita.

Euroopan unioni rahoittaa 60 % Hydrologia-LIFE-hankkeen lähes yhdeksän miljoonan euron budjetista. Historiallisen laajassa hankkeessa euroilla saadaan muun muassa ennallistettua yli 5000 hehtaaria soita ja 34 km puroja eli palautettua niitä taas lähemmäs alkuperäistä tilaansa.

”Rahat tulevat talteen ennallistettujen soiden turpeeseen. Hankkeen toimet tuovat hyötyjä nyt ja Suomen seuraavankin sadan vuoden aikana”, summaa projektipäällikkö Tuomas Haapalehto. ”Soiden luontaisten vesivarastojen palauttaminen parantaa tulvasuojelua ja vedenpinnan nosto turvaa turpeen hiilivarastoja eli hidastaa ilmastonmuutosta pitkällä aikavälillä. Vesiensuojelukuluja säästyy, kun kehitämme myös uusia, kustannustehokkaampia menetelmiä talousmetsien kunnostusojituksen ja ennallistamistoimien yhteensovittamiseksi.”

Ojien tukkimisessa, puuston korjuussa ja purojen kunnostuksessa on tiedossa töitä kymmenille urakoitsijoille ympäri maata. Lisäksi kerätään tietoa kohteiden tilasta ja lajeista sekä kerrotaan soiden ja kosteikkojen merkityksestä uudella tavalla kuten virtuaalisella luontopolulla.

Kumppaneilta uusia menetelmiä ja hyötyjä

Hanketta vetää Metsähallituksen Luontopalvelut, muita kumppaneita on mukana yhdeksän.

Kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo Metsähallitus Metsätalous Oystä kertoo, että hankkeen avulla Metsähallitus pitää osaltaan huolta monimuotoisuuden turvaamisesta valtion mailla:

”Ojien tukkiminen suojelualueiden reunoilla turvaa soiden arvokkaan lajiston säilymistä suojelualueiden puolella. Valtion monikäyttömetsien yksi keskeinen tavoite on myös riistakantojen hoito. Ojitettujen soiden ennallistaminen on tehokas keino kanalintujen elinympäristöjen parantamiseksi. Nämä suot eivät ole puuntuotannon näkökulmasta kannattavia. Niiden ennallistaminen on siis erittäin kustannustehokas tapa turvata paitsi luontoarvoja myös niitä hyötyjä, joita suot tuottavat valtion metsien käyttäjille.”

Tapio Oy ja Suomen metsäkeskus ovat mukana kehittämässä menetelmiä, joiden avulla voidaan huomioida ennallistamista kaipaavat kohteet kunnostusojituksen yhteydessä.

”Tämä edistää vesiensuojelua. Samalla soiden monimuotoisuutta ja esimerkiksi virkistyskäyttöarvoja voidaan turvata aiempaa huomattavasti vähäisemmin kustannuksin, mikä tietysti kiinnostaa monia maanomistajia ja metsäalan ammattilaisia”, sanoo vesiensuojelun asiantuntija Samuli Joensuu Tapio Oy:stä.

Luonnonvarakeskus puolestaan selvittää, kuinka suojelualueiden lähistöllä asuvat ihmiset ja virkistyskäyttäjät suhtautuvat ennallistamiseen. Tietojen avulla voidaan huomioida virkistyskäyttäjät aiempaakin paremmin, ja myös ennallistamisen kustannustehokkuutta pystytään kehittämään.

Professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta muistuttaa, että tämä on erityisen tärkeää myös maanomistajien näkökulmasta: ”Suomessahan on miljoonia hehtaareja ojitettuja soita, joiden yksi jatkokäyttövaihtoehto on ennallistaminen – etenkin niillä yli 800 000 ha:lla ojitettuja soita, joilla puunkasvatus ei ole taloudellisesti kannattavaa.”

Professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta korostaa pitkäaikaisten seurantatutkimusten merkitystä. Ilman niitä ympäristön hitaista muutoksista on vaikea saada luotettavaa tietoa:

”Hankkeen monipuoliset pitkäaikaiset seurannat tuovat arvokasta tietoa siitä, kuinka ennallistamisella voidaan turvata suoluonnon monimuotoisuutta, parantaa vesien laatua ja hidastaa ilmastonmuutosta. Aiemmassa palkitussa EU-hankkeessa perustettuja koeasetelmia hyödyntäen saavutamme hankkeen aikana kansainvälisestikin ainutlaatuisen lähes 20 vuoden aikasarjan. Ilman tutkijoiden ja ennallistamisen toteuttajien välistä tiivistä yhteistyötä tällaisten valtakunnanlaajuisten tutkimusasetelmien perustaminen ja pitkäjänteinen seuranta olisi sula mahdottomuus. Yhteistyö takaa myös jatkuvan ennallistamismenetelmien kehittämisen ja tulosten siirtämisen käytännön toimintaan.”

Info: Hydrologia-LIFE:

• EU:n LIFE luonto -rahaston hanke, keskeisenä tavoitteena Natura 2000-alueiden luontoarvojen turvaaminen
• budjetti 8,874 milj. €, josta 60% EU-rahoitusta
• hankevetäjä Metsähallitus, Luontopalvelut
• kumppanit Pohjois-Savon ja Keski-Suomen ELY-keskukset, Suomen Metsäkeskus, Tapio Oy, Luonnonvarakeskus, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto, Metsähallitus Metsätalous Oy
• kesto 1.8.2017–31.12.2023
• 103 kohdetta eri puolilla Suomea, ks. kartta
• toimenpiteinä mm. 95 suon ennallistaminen (n. 5000 ha), 34 km purojen ennallistamista, 14 järven vedenpinnan nosto, 2 arvokkaan suojelualueen hankinta, laajat toimenpideseurannat sekä viestintävälineiden kehittäminen

Verkkosivut: www.metsa.fi/hydrologialife