STOP THE PRESS!

Sooloilua

sooloiluaOhjaus: Lauri Nurkse
Käsikirjoitus: Katja Kallio
Tuotanto: Nina Koljonen
Pääosissa: Saija Lentonen, Kari-Pekka Toivonen, Kristiina Elstelä, Minttu Mustakallio
Arvio: 3/5

Sooloilua on ohjaaja-näyttelijä Lauri Nurksen ensimmäinen yritys pitkän elokuvan ohjauksen parissa. Tarinassa toimittaja Emman kaukosuhde kaatuu lentokentällä kännykän välityksellä ja kuvaan astuu komea kapellimestari Joel. Pari on kuin luotu toisilleen mutta hommahan ei tietenkään ole aivan näin mutkaton, sillä Joelin äiti Lea järjestää vanhainkodissa siinä määrin hankaluuksia, että kiireisen kapellimestarin ainoa mahdollisuus on ylipuhua Emma hoitamaan äkäistä vanhusta. Hoidettavaa ja silmälläpidettävää todella riittääkin ja oma elämä menee Emmalla melko lailla uusiksi siinä silmänräpäyksessä. Eikä siinäkään vielä kyllin, sillä mahassa kasvaa yllätystoukka eikä Joel suostu puheista huolimatta pysymään lavealla tiellä sitten millään. Yhden särkyneen sydämen ja lukuisten pannukakkujen jälkeen niin Emma, Lea, Joel kuin sikiökin huomaavat olevansa toisilleen tärkeämpiä kuin hetken huuma.

Nurkse ohjaa ihan kepeästi mutta siitä huolimatta elokuvan alkupuoli on vähän jähmeä. Henkilöihin ei pääse kunnolla kiinni ja tapahtumat eivät vie mukaansa, eivät sitten millään. Montaa kohtausta tuntuu olevan venytetty kokonaiskeston pidentämiseksi aivan syyttä suotta. Tämä helmasynti ei silti tee katselukokemuksesta täysin vastenmielistä mutta hieman jämäköittämistä tarinan kuljetukseen toivoisi. Esimerkki toiminnan jäykkyydestä on avustajien käyttö: Nurkse tai apulaisohjaajansa ovat tuntuneet unohtaneen extrat vain lojumaan kuviin vailla mitään teon motiivia tai päämäärää. Tuskin koskaan on nähty valkokankaalla näin kiusallisen heikosti toimivaa avustajakaartia. Taustan seisahtuneisuus ikävä kyllä heijastuu muuhunkin. Se on sääli, sillä elokuva on pinnaltaan kepeä ja siinä on paljon hauskoja aineksia.

Elokuva terhakoituu selkeästi loppua kohden. Kun Minttu Mustakallion ärsyttävän käärmemäisesti esittämä syöjätär Larissa tunkeutuu paratiisiin, alkaa elokuvassa täysin uusi sävy ja se pelastaa paljon. Loppunousu kulminoituu yhteen kohtaukseen, joka on yksi vuoden parhaita ainakaan kotimaisissa elokuvissa nähtyjä: Kun Emma selvittelee välejään Larissan kanssa konserttisalin aulassa, on se niin kuvauksellisesti, näyttelijätyöllisesti kuin muutenkin teknisesti aivan mainiota katsottavaa. Kamera pyörii taitavasti mutta ei epäselvästi ja yhdellä otolla kuvattu kohtaus saa tukea tarkasta asetelmallisuudesta, jota lienee harjoiteltu ’muutamia’ kertoja. Pelkästään tuon oton takia elokuva kannatti tehdä. Tämän jälkeen koko taideteosta katseleekin aivan uusin silmin eikä loppu ole ollenkaan hullumpi vaikka eihän ennalta-arvaamattomuudesta varsinaisesti voida puhua. Tosin edelleen häiritsee, että jotkut alussa istutetut elementit jätetään toissijaisiksi ja esimerkiksi Emman työstressistä olisi olettanut saavan paljon enemmän irti. Alkuperäistä Katja Kallion kirjaa en ole lukenut, joten en osaa sanoa, ovatko painotukset muuttuneet ja mihin suuntaan elokuvaan muutettuna.

Näyttelijätyö on tasaisen tanakkaa mutta ei mitään maailmantasoa. Kari-Pekka Toivonen saa Joeliin aitoa välittämistä ja lopussa ehtaa katumusta. Hänen työskentelyään katselee mielellään eikä huono ole myöskään Saija Lentosen Emma. Etenkin sydänsärkyinen nainen saa aitoudellaan karvat pystyyn. Lentonen on pitkään näkynyt TV-sarjojen sivuosissa mutta näinköhän valkokangasurakin urkeaisi, osoittaahan hän pitävänsä helposti isoa roolia pystyssä kokoillan elokuvassa. Kristiina Elstelä on hassu ja äreä mummo, joka vähitellen alkaa sulaa miniäkokelaan edessä. Elstelä päästelee ajoittain vähän turhan isolla kaasulla mutta toisaalta on juuri niin riehakas kuin häneltä voi odottaa. Ylipäätään elokuvassa olisi voinut olla selkeästi enemmän huumoria sillä muutamasta yksittäisestä vitsistä ja leppoisaksi yritetystä kokonaisuudesta huolimatta tämä on romanttiseksi komediaksi aavistuksen tylsänpuoleinen. Siinä on kuitenkin niin paljon hyviä juttuja, ettei sitä nyt ihan olankohautuksellakaan ohittaa kannattane. Extrat sen sijaan ovat pettymys, poistetut pätkät ovat ihan katsottavia mutta vajaa 10-minuuttinen making of-kokonaisuus ei paljon maailmaa avarra.

Renek for smackthejack.net

Photos copyright by MRP Matila Röhr Productions Oy, 2007

Traileri: