STOP THE PRESS!

Rivefell – The White Crown of Thorns

Rivefell - The White Crown of ThornsTuotanto: Rivefell, Juho Savikurki
1. Amber 2. Blind 3. Them Leaves 4. Reflections 5. Adrift 6. Grace 7. The White Crown of Thorns
Arvio: 4/5

Tamperelainen Rivefell operoi omien sanojensa mukaan Opeth-Stam1na-Iron Maiden- akselilla. No joo, ehkä…paitsi en mä tässä kyllä Maidenia kuule mutta miten vaan. Melodista, progahtavaa hevimetakkaa tämä seitsemän biisin (!) mittainen debyyttialbumi esittelee. ” Meksikolaishenkinen intro, murskaavia riffejä, kauniita harmonioita, örinää ja rytmimuna”, toteavat Facebook-sivuillaan. Ihan totta. Ja sivuhuomiona – Rivefellkin putoaa median edustajien kannalta siihen hankalaan ansaan, jossa tieto yhtyeestä on pieninä pirstaleina ympär’ internettiä. Minne ovat kadonneet vanhat kunnon kotisivut?

No mut hei, asiaan. Rivefellillä, tai siis säveltäjä-vokalisti Tuukka Savimäellä, on melodiakynä todella hienossa iskussa. Levy etenee kautta linjan korvia hivelevän kauniisti – kunnes harmonia rikotaan kunnon örinällä. Ja hyvä niin, tähän tyylilajiin kuuluu pieni vaaran ja levottomuuden tunne ja sitä Rivefell osaa kyllä luoda. Ukkelit ovat taitavia soittajia ja kappaleissa on ihastuttavan paljon ideoita ja pieniä juttuja, joka takaa sen, että levyn pariin palaa mielellään uudemmankin kerran.

Tuosta örinästä on sanottava sen verran, että sekin kuulostaa moneen saman tyylilajin muuhun yhtyeeseen verrattuna ’kauniilta’, melodiselta ja ilmaisuvoimaiselta. Olen useasti arvosteluissani hieman huvittuneenakin aprikoinut örinän ilmaisuvoimaa ja todennut sen olevan usein aika puuduttavaa kuultavaa. Rivefell ensinnäkin annostelee sitä tyylitajuisesti ja tekee sen juuri kuin sen pitääkin tehdä, samaan aikaan alkuvoimaisesti ja brutaalisti mutta innoittavan tyylitajuisesti.

Mutta miksi levy on niin lyhkäinen? Kun avausinstrumentaalia, sitä meksikolaista rytmimunabiisiä, ei lasketa – ja eihän sitä lasketa – levyllä on oikeastaan vain kuusi biisiä. Olisivat nyt taltioineet enemmältikin, kun liekeissä ovat. Kappaleissa on monipolvisuutta ja –puolisuutta yltä kyllin, kaikesta näkee ja ennen kaikkea kuulee, että esikoista on kypsytetty ja mietitty. Sitä suuremmalla syyllä on sääli, että levy loppuu juuri kun bileet ovat parhaimmillaan.

Rivefell, te kotikaupungin ruojakkeet. Yllättävän tiukan avauksen olette musamarkkinoille suoltaneet. Ei tarvinne olla suurikaan guru ennustaakseen, että teistä kuullaan vielä nääs.

Renek for smackthejack.net

Photos copyright by Rivefell / Ida Arminen, 2017