STOP THE PRESS!

Juho Karjalaisen ja Tarja Heilimon näyttelyt Lappeenrannan taidemuseossa

Lappeenrannan taidemuseossa avataan kahden taidegraafikon Juho Karjalaisen ja Tarja Heilimon näyttelyt.

JUHO KARJALAINEN Taidegraafikko, 23.9.2017-7.1.2018

Taidegraafikko Juho Karjalainen on pelkistämisen mestari. Häntä kiehtoo musta-valkoisuus ja ylipäätään niukka väriskaala. Värin käyttö on erittäin harkittua, koska väreillä on hänelle itselleen hyvin voimakas merkitys. Teoksissa on usein mustan ohella yksi tai kaksi värisävyä, kuten seepia, punainen tai sininen, johon musta usein sekoittuu. Yhdistettynä niukkaan väriskaalaan Karjalaisen itsensä kehittämä syövytystekniikka synnyttää hänen teoksiinsa hyvin poikkeuksellisen maalauksellisen tyylin ja kädenjäljen, joka muistuttaa itämaista tussimaalausta tai vesivärimaalauksen valööripintaa.

Juho Karjalaisen taiteen yksi pääteema on klassinen ihmisvartalo. Hänet tunnetaan erityisesti suurikokoisista miesaiheisista teoksista, joihin hän siirtyi vuonna 1993. Ennen tätä hän oli keskittynyt naiskuviin. Miesaiheiset teokset ovat omaa elämää sivuavia, elämänkatsomuksellisia ja luonteeltaan usein symbolisia. Karjalaisen teoksissa näkyy ihmisen sopeutuminen saumattomasti luontoon, mutta samalla ihmisen yksinäisyys. Tuotannossa on lisäksi toistunut eläinaiheet, abstraktimmat pilviaiheet sekä mytologisia ja kirjallisia aiheita kuten Ikaros ja Kullervo.

Uusimmissa teoksissaan Karjalainen on palannut eläinaiheisiin. Kissojen ja koirien jälkeen teoksiin on ilmestynyt uusi eläinaihe, susi. Susi -aiheiset teokset ovat syntyneet saksalaisen runoilijan Wilhelm Müllerin (1794 – 1827) runokokoelman Winterreise (Talvinen matka) innoittamana. Winterreise kertoo runoilijan talvisesta vaelluksesta, menetetystä rakkaudesta, kuolemasta ja toivosta. Se käsittelee ihmisen maanpäällisen vaelluksen eri sävyjä mitä riipaisevimmista muistoista ilon hetkiin. Vuonna 1827 Franz Schubert säveltäsi runoista samannimisen laulusarjan, jota kuvaillaan lied-taiteen kuningasteokseksi.

Karjalainen on opettanut kuusi vuotta Suomen Taideakatemian koulussa serigrafian ja litografian tekniikkoja. Taideteollisessa korkeakoulussa Karjalainen työskenteli tuntiopettajana lähes parikymmentä vuotta ja vuoden 1991 hän toimi Porin taidekoulun rehtorina. Karjalainen on myös julkaissut kaksi kirjaa litografiasta. Kansainvälisillä ja kotimaisilla palkinnoilla palkittu taiteilija on saanut mm. Ars Fennica -tunnustusstipendin vuonna 1996 ja Pro Finlandia -mitalin vuonna 2010. Taiteilijaprofessorina Karjalainen toimi vuosina 2005–2010.

Karjalainen on asunut Haminassa jo vuosia, mutta syntynyt ja viettänyt lapsuutensa Säräisniemellä Kainuussa Oulujärven länsilaidalla. Vuosina 1977–1980 Karjalainen toimi läänintaiteilijana Jyväskylässä, jossa hänen tehtävänään oli perustaa eurooppalaistyylinen grafiikan työpaja ja vastata grafiikan opetuksesta. Tästä syystä näyttely on kiertänyt Kaakkois-Suomeen Keski-Suomen ja Kainuun kautta. Näyttely oli esillä keväällä 2017 Jyväskylän taidemuseossa sekä kesällä Kajaanin taidemuseossa.

Näyttelyyn liittyy myös julkaisu Juho Karjalainen taidegraafikko (Bookwell 2017, suomi, englanti), jonka ovat kustantaneet Jyväskylän ja Lappeenrannan taidemuseot yhdessä. Näyttelyssä nähdään myös Jyväskylän taidemuseon tuottama 10 minuutin video Juho Karjalaisesta.

 

PITKÄ KAARI – Tarja Heilimo ja kokoelmat, 23.9.2017-7.1.2018 

Tarja Heilimo on pitkän linjan lappeenrantalainen puupiirtäjä. Hänen teoksissaan on ollut aina voimakkaasti läsnä ekspressiivisyys. Vahvat, rosoisetkin uurtojäljet mäntyvanerissa ja kerrokselliset öljyväripinnat luovat voimakkaita tunnetiloja. Heilimo kaivertaa uusia kerroksia samalle laatalle ja/tai painaa usealla laatalla samaan teokseen värikertoja päällekkäin, jolloin teoksiin syntyy mielenkiintoisia kerrostumia, aavistuksenomaisia näkymiä, salaperäisiä maailmoita, joissa mieli seikkailee. Tekniikka jättää yllätyksille ja sattumalle tilaa lopputuloksessa. Kukin työ muuntuu ja hakee työprosessissa lopullista muotoa ja ilmaisua. ”Painolaattojen ja tuloksen rosoisuus kiehtovat”, kuten hän itse ilmaisee asian.

Lähtökohtana ovat luonnon erilaiset ilmentymät: erikoisesti eläimet, kasvit, yön ja veden heijasteet, mutta viime kädessä ne ilmentävät ihmisten tunteita, inhimillisyyttä, voimaa ja herkkyyttä. Aarnikotkat, karhut ”voimatassut”, hirvieläimet, muinaiset taruolennot (esim. Edda-runot), enkelit ja paholaiset, herkät kasviaiheet ja hyönteiset ovat Heilimon aiheistona – ne elävät ja muuntuvat, katoavat ja palaavat jälleen puupiirroksiin uusissa muodoissa ja yhdistelmissä. Vuosien jälkeen jokin vanha laatta otetaan esiin jatkotyöstöä varten. Eri vuosien teemat, kuva-aiheet muuntuvat ja täydentyvät uusiksi teoksiksi. Väripintojen päällekkäin painaminen tuo teoksiin salaperäisiä varjoja ja heijastumia. Heilimo yhdistää samassa teoksessa herkät ja voimakkaat kaiverrusjäljet, kevyet ja paksut väripinnat.

Tarja Heilimo on opettanut alueella vuosien ajan erilaisissa kohopaino-työpajoissa. Terveysalan kokemustaan hän on hyödyntänyt eri ikäryhmille suunnatuissa työpajoissa, joita järjestetään myös tämän näyttelyn yhteydessä. Taide yhdistää tekemisen kautta sukupolvien ja ikäryhmien kokemusmaailmaa – kertoo meidän tarinaa viivojen ja värien kautta. Tarja Heilimo vastasi Etelä-Karjalan Taiteilijaseuran Grafiikanpajan toiminnasta kahdenkymmenen vuoden ajan aina vuoden 2015 loppuun.

Porissa vuonna 1947 syntynet Tarja Heilimo (os. Kiviniemi, ent. Korpela) on asunut Lappeenrannassa ja nykyisin Taipalsaaren puolella jo vuosikymmeniä. Taidegraafikoksi hän kouluttautui 1980-luvulla Imatran kuvataidekoulussa. Hänen teoksiaan on nähty kymmenissä ulkomaan- ja kotimaan näyttelyissä 1980-luvulta alkaen. Yhteisötaide, oman jäljen jättäminen, kiinnostaa Heilimoa työskentelyssä, siksi näyttelyssä on muuntuvia elementtejä, joita toteutetaan työpajoissa näyttelyn aikana. Samoin kommenttiteoksina on varhaisempien vuosien tuotantoa Lappeenrannan taidemuseon kokoelmista.