STOP THE PRESS!

Ikuistetut hetket (Maria Larssons eviga ögonblick)

ikuistetut_hetketOhjaus: Jan Troell
Käsikirjoitus: Jan Troell, Niklas Rådström, Agneta Ulfsäter-Troell
Tuotanto: Christer Nilson, Tero Kaukomaa, Thomas Stenderup
Pääosissa: Maria Heiskanen, Mikael Persbrandt, Jesper Christensen, Antti Reini, Ghita Nørby
Arvio: 3/5

Yhteispohjoismainen tuotanto Ikuistetut Hetket kertoo suomalaistaustaisesta Mariasta ja hänen perheestään viime vuosisadan alun Malmössä. Marian mies Sigge on impulsiivinen tuurijuoppo, joka sille päälle sattuessaan ottaa Marialta luulot pois rystysten avulla. Myös vieraissa tulee miehellä käytyä mutta kyllä hän töitäkin tekee ja elättää perheensä. Maria löytää kaapin perukoilta arpajaisista voittamansa kameran ja sitä kautta oman itsevarmuutensa. Hänestä tulee hyvä kuvaaja paikallisen kameraliikkeen omistajan Sebastianin avustuksella. Maria tajuaa, että hänen elämänsä ei ole täydellistä mutta isän ohjeistus estää häntä eroamasta hurjaluonteisesta miehestään. Sebastian valloittaa Marian sydämestä kuitenkin pikkuhiljaa muutakin kuin ammatillista osuutta.

Kuulostaako tutulta? No hei, skandinaavinen Hiljaiset Sillathan tämä. Juonen yhteys kameroineen kaikkineen on suorastaan hämmentävä mutta onneksi tämä ei nyt kuitenkaan ihan yht’yhteen ole. Valitettavasti Ikuistettujen Hetkien häviöksi. Ruotsin todellinen elokuvakonkari Jan Troell on tullut suomalaisillekin tutuksi lukuisista, jo 60-luvulta lähtien tehdyistä elokuvista, joten muodon pitäisi olla hallussa. Ja onhan se, ei siinä mitään. Ikuistetut Hetket on korea kuin karkki ja kaunis kuin runo. Kuvakerronta vie aluksi katsojan syvälle sadan vuoden takaiseen kiehtovaan maailmaan mutta sitä mukaa kun elokuva etenee, katsoja tippuu maailmasta tuskallisesti ulos. Ikuistetut Hetket ei näetsen hyvästä visuaalisesta kerronnasta huolimatta etene mihinkään.

Tämän erinomaisen elokuvallisen tarinan toinen valtti on sen vahva, suorastaan pysäyttävä henki. Eritoten alussa se korostuu, kun Troell osaa todella ajaa katsojan sisään vahvaan tunnelmaan. Kun katsoja herpaantuu, alkaa tunnelma toki murentua. Ja miksikö herpaantuu? No, elokuva kestää 135 minuuttia ja se on ehdottomasti liikaa. Kun juoni ei etene vaan se koostuu tuskastuttavasta jahkailusta kameran ja väkivallan ympärillä, tulee siinä jo väkisin hiki. Ellei Troell pelastaisi komeilla kuvilla sitä vähää mitä pelastettavissa on, tämä olisi aivan kidutusta. Nyt on vaan sillä lailla, että ulkomuodon kiitettävä ryhti ei pelasta sisällön paikallaanpolkemista. Iäkäs Troell ei muistane enää elokuvakoulun opetusta ”Kill your darlings”. 45 minuuttia elokuvasta olisi voitu huoletta leikata pois eikä se olisi kuin jämäköittänyt kerrontaa.

Troellin motiivi on selvä, hän luo ajankuvaa ja tekee sen perusteellisen pikkutarkasti. Pisteet siitä mutta lukuisia turhia ja kokonaisuuden kannalta täysin tarpeettomia kohtauksia katsoessa tulee mieleen, että vähempikin riittäisi. Siinä missä Meryl Streepin ja Clint Eastwoodin välillä sykki ja kipinöi, siinä Ikuistetut Hetket ei onnistu edes saamaan sympatiaa päähenkilöiden puolelle, koska katsoja toivoisi asioiden etenevän. Ja lopulta: Mitään ei tapahdu. Marian kertomus on traaginen mutta en ainakaan itse siitä kovin paljon liikuttunut.

Lavastus ja valaistus on uskomattoman hienoa työtä, samoin erityisesti eläinten ja lasten ohjaus. Tässä kokonaisvaltaisessa hallitsemisessa ja nyanssien pikkutarkassa tallentamisessa Troell on mies paikallaan. Mutta uskottavuus kärsii esimerkiksi heti, kun kuolleen tytön rintakehä liikkuu, koska siihen kiinnittää huomion. Näyttelijät tekevät mitä voivat, Maria Heiskanen on ajoittain hieman valjuhko mutta toisaalta luo hienosti Marian kaksijakoiset tunnelmat. Hammasta purren eteenpäin. Viimeisessä kohtauksessa Heiskanen kiteyttää lohdullisesti koko leffan jujun. Elokuva ei olisi paljon muuta tarvinnutkaan. Mikael Persbrandt on erityisesti humalakohtauksissa tolkuttoman aidossa vedossa.

ISO miinus DVD:n bonus-osiosta, josta kyllä löytyy jotakin mutta ilman suomenkielisiä tekstityksiä! Kuulkaas nyt: Vaikka peruskoulujärjestelmämme muuta väittäisikin, niin kaikki eivät todellakaan taida toista kotimaista niin hyvin, että pystyisivät näitä seuraamaan. Asiasisältö on varmaan kiinnostavaa mutta sanakirjan kanssa en sentään vaivaudu bonus-dokumentteja kelailemaan – pitäkää siis tunkkinne!

Renek for smackthejack.net

Photos copyright by Final Cut Productions, 2008

Traileri: