STOP THE PRESS!

Yö kuuluu rakkaudelle (Les amants)

Yö kuuluu rakkaudelle (Les amants)  Ohjaus: Louis Malle
Käsikirjoitus: Louise de Vilmorin
Tuotanto: Ei mainittu krediiteissä
Pääosissa: Jeanne Moreau, Jean-Marc Bory, Judith Magre, José Villalonga, Alain Cuny, Gaston Modot
Arvio: 3,5/5

Ranskalaisen Louis Mallen (1932-1995) vuonna 1958 ohjaaman Yö kuuluu rakkaudelle –elokuvan päähenkilö Jeanne (Jeanne Moreau) on kyllästynyt. Aviomies (Alain Cluny) tekee töitä, matkat maaseudulta Pariisiin poolonpelaajarakastajan (José Villalonga) ja seurapiirien pariin eivät nekään lopulta niin huvita. Kerran sitten kuitenkin Jeannen auto rikkoutuu hurvittelumatkalla, ja hän saa kyydin kotiin Bernardilta (Jean-Marc Bory). Yöksi taloon on kutsuttu myös Jeannen rakastaja, mikä tekee tunnelmasta kireän. Muiden nukkuessa Jeanne kuitenkin viettää intohimoisen yön Bernardin kanssa.

Yö kuuluu rakkaudelle on eksistentialistisesti virittynyt tarina elämän tarkoituksettomuudesta. Tällaisen tyhjän elämän kuvaaminen elokuvassa on aina haasteellista, katsoja kun helposti pitkästyy yleiseen tapahtumattomuuteen. Antonioni hallitsi homman suvereenisti, ja kyllähän Mallekin pärjäilee, vaikka uni onkin uida silmään tämän elokuvan ensimmäistä puoliskoa katsoessa. Sen yön sitten koittaessa kerronta tiivistyy tyylikkäiksi intohimon kuviksi. Pohjimmiltaan Yö kuuluu rakkaudelle lepää kuitenkin Jeanne Moreaun kauniilla harteilla. Hänen ilmeikkäissä kasvoissaan tiivistyy toisaalta merkityksettömäksi koettu elämä, toisaalta valtava intohimo.

Vesa Skaffari for smackthejack

Photo’s Copyright by Atlantic, 2010