Peli on suurelta osin varsin onnistunut. Grafiikka on sopivan komeaa - valoja ja varjoja käytetään näpsäkästi ja ääniefektitkin ovat sopivan jytyjä. Osa möröistä tosin on hieman kulmikkaita, ja ovat useimmiten vaarallisempia kuin miltä näyttävät. Hieman pelottavammat ötökät olisivat saattaneet luoda ahdistavaa tunnelmaa hieman eri tavalla. Vaikka grafiikka hienoa enimmäkseen onkin, ei ikäviltä grafiikkabugeiltakaan aivan voida välttyä. Ainakin hieman heikkotehoisemman läppärini ruudulla näkyi välillä varsin erikoisia varjoja ja taskulampun valokeila näkyi toisinaan myös seinien läpi. Pikkujuttuja, mutta syövät kummasti pelikokemuksen tunnelmaa. Pelin niin sanottuja uusia ominaisuuksia voisi mainita esimerkiksi aseiden päivittämisen, jolloin perustussari saattaa saada vaikkapa kaksinkertaiset tehot. Tallennuspaikkoja soisi olevan levitetty pitkin kenttää, sillä aina ei ole aikaa pelata koko kenttää alusta loppuun. Etenkin kun kentät tuppaavat olemaan kooltaan varsin laajoja, ei ainainen alusta aloittaminen oikein kiinnostaisi. Toisaalta moinen pakottaa pelaajan miettimään jokaisen liikkeensä hieman tarkempaan. Kuolemanpelko on jotakin mitä monikaan peli ei varsinaisesti nykypäivänä tarjoa...

Saman koneen ympärillä pelattavia moninpelejä ei ole hetkeen nähty. Shadowgrounds tarjoaa hupia yhtäaikaa neljälle pelaajalle. Hinnaltaan pelin ei pitäisi olla aivan täysihintainen, joten sikäli se tarjoaa kyllä pelattavaa koko rahan edestä. On todella hienoa nähdä, että Suomenkin kokoisesta maasta löytyy uusia tekijöitä pelibisnekseen. Shadowgroundsia on helppo suositella kaikille perinteisten räiskintäpelien ystäville!

Jarkko Rotstén for smackthejack.net

Photo's copyright by Frozenbyte 2005