STOP THE PRESS!

Ruma Ankanpoikanen ja minä! (The Ugly Duckling and ME!)

Fusion TIFF FileOhjaus: Michael Hegner, Karsten Killerich
Käsikirjoitus: H.C.Andersenin sadun pohjalta Mark Hodkinson ja Karsten Kiilerich
Tuotanto: Moe Honan, Gladys Morchoisne, Irene Sparre Hjorthøj
Pääosissa: Jukka Rasila, Tuuli Inkinen, Jon-Jon Geitel, Riitta Havukainen, Leena Uotila
Arvio: 3/5

Tanskalais-ranskalais-saksalainen animaatio Ruma ankanpoikanen ja minä päivittää H.C. Andersenin ikivanhaa satua rehvakkain ottein. Nyt tosin itse satusankari on jätetty sankarin osaan, kun päähenkilönä toheloi kiero ja kovaonninen viihdemanagerirotta Ruttu. Epäonniset bisnekset niin ammatillisesti kuin myös yksityiselämän saralla saavat maan polttamaan Rutun tassujen alla ja kuin sattuman oikusta hänestä tulee kasvatti-isukki maailman rumimmalle ankanpoikaselle. Rutun bisnesnenä haistaa tässä kömpelössä elikossa hitin aineksia ja niin alkaa road movie, joka johtaa ankkatarhalta tivoliin ja vielä takaisinkin ja jossa kimpussa häärii lokkeja, pahasuisia ämmiä, kissoja ja ties mitä öttiäisiä. Lopunhan kaikki muistavat jo siitä sadusta mutta ennen sitä täytyy seikkailla hurjasti ja kasvaa eläimenä.

Amerikkalaisiin saman lajityypin edustajiin verrattuna tämä eurooppalaisyritelmä on selvästi hitaammanoloinen, vaikkakin päivänselvää on, että konsulttiapua ja vaikutteita on toki haettu ja saatu aavan meren tuolta puolen. Ohjaajilla Killerichilla ja Hegnerilla on aiempaa kokemusta pitkien animaatioiden parista mm. 7 vuoden takaisen Apua, olen kala- rainan parista. Animointijälki ja elokuvan ulkoasu on henkeäsalpaavan hienoa työtä ja yksityiskohdat ovat ehkä jopa huikeampia kuin jenkkipiirretyissä. Erityisesti Rutun ja Ruman junamatka on komeaa katseltavaa. Myös elukoiden kasvonpiirteet ja ilmeikkyys viehättävät.

Siinä missä kuvallinen ilmaisu toimii, elokuva kohtaakin ongelmia käsikirjoituksessa. Leffa ei ole ihan kylliksi hauska pitääkseen otteessaan koko ajan vaan itseasiassa ajoittain jopa tylsänpuoleinen. Jenkkianimaatio rullaisi toiminnalla eteenpäin jo monta kertaa siinä missä Ruma ankanpoikanen ja minä jää selittelemään ja himmailemaan. Vitsitkään eivät ole mitenkään maatajärisyttävän hupaisia vaikka piikkejäkin on yritetty viljellä sinne tänne. Reilusti humoristisia elementtejä ei ehkä ole ihan tarpeeksi vaikka kaikki on tehty saman formulan mukaan kuin esikuvissa: Tollo päähenkilö, epävarma sankari, yksiulotteiset pahikset ja hassunhauskat sivuhenkilöt touhuavat mutta ihan ei kympillä juttu lähde vetämään. Toimintaa kyllä on mutta mikä tehnee siitäkin vähemmän sujuvaa kuin vaikkapa Disneytuotannoista. Jotkin kohdat ovat myös jopa arveluttavan vulgääreja perheen pienimmille, turpiinkin vedellään niin että morkoonit soi. Moinen väkivalta hieman pistää silmään.

Voisi sanoa, että hyvästä yrityksestä huolimatta ihan täydellisen viihdyttävään lopputulokseen ei olla päästy mutta onhan tämä siitä huolimatta kelpo katsottavaa, jossa ajoittain saa ihan hymyilläkin leveästi. Erityisesti sympaattinen vauva-Ruma saa kömpelöine koreografioineen sympatiat puolelleen. Lopussa on myös ihan herkullisen hauska yllätys, jonka vitsi toimii ehkä enemmän aikuiskatsojille. Lopputekstit kannattaa myös katsoa loppuun saakka, vaikka sen idea onkin otettu suoraan parin kuukauden takaisesta Aardman-animaatiosta Virran viemää. Suomenkielinen toteutus on huipputyötä ja etenkin Jukka Rasila saa taas bravuuroida Ruttuna sydämensä kyllyydestä.

Ruma ankanpoikanen ja minä tuntuu muuten kuuluvan niihin elokuviin, jotka tuntuvat sitä paremmilta mitä enemmän aikaa niiden katsomisesta on kulunut. Jälkeenpäin huomaa huvittuvansa monesta kohtauksesta, jotka kinon penkillä kököttäessä tuntuivat yhdentekeviltä…

Renek for Smackthejack.net

Photos copyright by A. Film A/S, Magma, Futurikon, Ulysses, 2006

Traileri: