STOP THE PRESS!

Nanny Diaries

nanny_diariesOhjaus ja käsikirjoitus: Shari Springer Berman, Robert Pulcini (Perustuu Emma McLaughlinin ja Nicola Kraussin novelliin.)
Tuotanto: Richard N.Gladstein, Dany Wolf
Pääosissa: Scarlett Johansson, Laura Linney, Donna Murphy, Chris Evans, Paul Giamatti, Alicia Keys
Arvio: 3,5/5

Annie Braddockilla on koko tulevaisuus edessään. Hän on juuri valmistunut yliopistosta pääaineinaan taloustiede ja antropologia. Työpaikkahaastattelussa Annie ei osaa vastata kysymykseen, kuka hän oikein on ja niinpä hän lähtee miettimään asiaa pestautumalla lastenhoitajaksi rikkaaseen manhattanilaisperheeseen. Pian selviää ettei rikkaus tuo onnea. Perheen lapsi Grayer jää tyystin huomiotta isän työkiireiden ja äidin hyväntekeväisyys-ja shoppailuprojektien takia. Annie yrittää olla hyvä lastenhoitaja ja romanssikin uhkaa ihan naapuriasunnosta käsin. Annien yrittäessä tasapainotella vaativan työnsä kanssa ja siinä samalla miettien tulevaisuuttaan, ei elämänmeno näytä niitä ruusuisia puoliaan helpolla.

Nanny Diaries on ohjaajien Shari Springer Bermanin ja Robert Pulcinin tuotos. Siinä käydään käsiksi sinänsä keveän ulkokuoren avulla todella aikamme kipeään ongelmaan: aikapulaan lasten kanssa. Elokuvaa on helppo seurata napakan kerronnan ansiosta. Se ei tyydy olemaan kuitenkaan pelkkä lastenhoidon pintaraapaisu keveässä kuoressa vaan saa hetkittäin samaistumaan todenteolla pikkulapsen hylkäämisen tunteeseen. Grayer jää huomiotta jatkuvasti ja kostaa sen lukemattomille lastenhoitajille kerta toisensa perään. Jos näytän tunteeni ja kiintymykseni tuolle ihmiselle niin kuinka kauan hän viipyy vierelläni, on kysymyksenä pikkupojan mielessä alati. Vaimoa näyttelevä Laura Linney loistaa pintapuolisesta elämästä tykkäävänä äitinä. Hänenkin puolelleen asettuu hetkittäin Linneyn jäädessä myös täysin yksin miehensä piittaamattoman käytöksen takia. Aviomiestä näyttelevä Paul Giamatti on nyt täysin erilaisessa roolissa niljakkaana isänä kuin yleensä pehmoisempia tyyppejä näyttelevänä hymyilevänä miehenä. Scarlett Johansson on taaskin sympaattisen herkkä näytellessään hyväuskoista-ja tahtoista lastenhoitajaa. Alicia Keyskin onnistuu tekemään onnistuneen suorituksen nenäkkäänä ystävänä.

Elokuvan huono puoli on mielestäni se, että mies pääsee kuin koira veräjästä ja nainen kantaa taas vastuun kuten aina. Saisi mieskin ja tässä tapauksessa myös isä oppia jotain tärkeää elämästä ja osallistua perheensä elämään. Eikö se olisi kannustavaa ja opettavaista? Toisaalta elokuva kuvaa tämän päivän elämänmenoa ja varsinkin hienostoelämän varjoisaa ja surullista tosiasiaa. Ihmiset ovat hukassa sen suhteen mikä on tärkeää milloinkin ja miten tasapainottaa elämänsä kaiken runsauden keskellä. Lapset jäävät ilman tukea ja läsnäoloa missä tahansa perheessä ja vanhemmat eivät osaa puhua toisilleen ja ratkoa ongelmiaan yhdessä. Avioero on liian helppo ratkaisu aivan kuten Dr Phil kommentoisi.

Ohjaajakaksikko on aikaisemmin tehnyt yhdessä myös muitakin elokuvia kuten Wanderlust sekä American Splendor. Tämä elokuva on ihan positiivinen yllätys purevuudessaan ja sarkastisuudessaan. Mutta oisi se voinut uskoa ongelmien ratkomisen kykyynkin. Ehkäpä se kaikessa surullisuudessaan voisikin vaikuttaa toimimaan ja herättämään ajatuksia juuri näin lohduttomalla tavalla. Voimaton ihminen voi saada virikkeen toimia eri tavalla joskus yllättävältä taholta. Mikä tahansa voi antaa suuntaa katsoa elämäänsä toisesta näkökulmasta. Nanny Diaries sopiikin ehdottomasti työkiireiselle ihmiselle katsottavaksi.

Sari Rivinen for smackthejack.net

Photo´s copyrights by Weinstein Company, 2008

Traileri: