STOP THE PRESS!

G.I. Joe: The Rise of Cobra

GI-Joe-MAINOhjaus: Stephen Sommers
Käsikirjoitus: Stuart Beattie, David Elliot, Paul Lovett
Tuotanto: Lorenzo di Bonaventura, Bob Ducsay, Stephen Sommers
Pääosissa: Adewale Akinnuoye-Agbaje, Christopher Eccleston, Joseph Gordon-Levitt, Byung-hun Lee, Sienna Miller, Rachel Nichols, Ray Park, Jonathan Pryce, Saïd Taghmaoui, Channing Tatum, Marlon Wayans, Dennis Quaid
Arvio: 2/5

Juuri, kun toisesta Transformers-järkytyksestä on selvinnyt, on vuorossa jo uusi Hasbro-leluista väännetty elokuva. Kyseessä on G.I. Joe ja ohjaajanpuikoissa riehuu Muumio-elokuvista tuttu Stephen Sommers. Legendaarinen sankarilelu ei liene Suomessa kauhean tuttu, itse olen siihen törmännyt joskus vuosia sitten Commodore 64:n peliversion merkeissä. Muutamia lehtiä olen myös nähnyt ja tv-sarjakin joskus televisiossa on pyörinyt. Mutta jenkkilässä kaikki on toisin ja tästäkin tietysti on pakko saada tehtyä suuri efektimyllytys. Vaan millaisen tarinan sotalelujen ympärille sitten oikein voi kyhätä?

Kun M.A.R.S. -yhtiön asediileri McCullen (Eccleston) esittelee uuden nanoteknologiaan perustuvan aseen, jonka avulla voi tuhota vaikka koko kaupungin, herättää se kenraali Hawkissa (Quaid) pieniä epäilyksiä. Ja kun kyseistä teknologiaa sisältävät ohjukset koitetaan kaapata, on eliittitiimi G.I. Joen aika puolustaa maailmaa. Riveihin pestataan myös ansioitunut sotilas Duke (Tatum), jolla on tietoa varkautta yrittäneestä salaperäisestä tappajasta. Koulutus on rankkaa, mutta se on tarpeen, sillä pian myös tiimin tukikohta joutuu hyökkäyksen kohteeksi. On aika selvittää, kuka oikein on terrorismilta vaikuttavan toiminnan takana. Yo Joe.

Täytyy sanoa, että ”G.I. Joe” oli parempi, kuin uskalsin odottaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että elokuva olisi mitenkään kovin hyvä. Käsikirjoitukseen on koetettu panostaa, sillä muutamien hahmojen taustoja valotetaan yllättävän selkeästi. Kuitenkin leffan kerronta ontuu ja välillä tuntuu, ettei ohjaaja oikein ole ollut perillä siitä, mitä haluaa. Roolisuoritukset ovat efektispektaakkeleille tyypillistä peruspullaa, mutta itse efektit taas ovatkin sangen miellyttävää katsottavaa. Mutta kun leffa muuten osittain ontuu ja tahmaa, ei sen katsominen mikään suuri nautinto ole.

”G.I. Joe” on jälleen osoitus siitä, kuinka tyhminä Hollywood-tuottajat kuluttajia pitävät. Leffa on välillä myös viihdyttävä, mutta suurelta osin niin kankea, että lähes 2-tuntia kestävänä pakettina se tuntuu hyvin paljon pidemmältä. Tuskinpa kohderyhmä, eli yläasteikäiset pojat, jaksavat tällaista tuijottaa.

Jari Järvi for smackthejack.net

Photo’s copyright by Paramount Pictures, 2009

Traileri: