STOP THE PRESS!

Eri esittäjiä – Suomen Euroviisut 1961-2005 ja Käännetyt viisuhelmet

euroviisutSuomen Euroviisut 1961-2005 mm. Laila Kinnunen – Valoa ikkunassa, Marion Rung – Tipi-tii, Fredi & Ystävät – Pump Pump, Monica Aspelund – Lapponia, Riki Sorsa – Reggae Ok, Vicky Rosti – Sata salamaa, Kaija Kärkinen – Hullu yö
Käännetyt viisuhelmet: Olavi Virta – Taivaan sinessä, Anneli Sari – Liian nuori rakkauteen, Carola – Penkki, puu ja puistotie, Lea Laven – Niin, Frederik – Tsingis Khan, Katri Helena – Lintu ja lapsi
Arvio: 3,5/5

Euroviisut täyttää tänä vuonna 49 vuotta. Ranskalainen Marcel Baison sai idean San Remon laulufestivaalista ja päätti kehitellä Euroopan oman laulukilpailun. Kuten hyvin tiedämme, niin suomalaisten menestys näissä kilpailuissa on vaihtelevaa. Ei siis ihme, että paras sijoitus on kuudes vuodelta 1972, jolloin Marion Rung osallistui kappaleella ”Tom Tom Tom”. Nyt Warner Music on julkaisut kaksi tupla-cd:tä, joista toinen koostuu Suomen edustuskappaleista ja toinen puolestaan viisujen käännösbiiseistä. Retrohenkinen meininki päälle ja nupit kaakkoon, nyt se alkaa!
Suomen edustuskappaleet alkavat Laila Kinnusen ”Valoa ikkunassa” -laululla vuodelta 1961.Se on hyvä osoitus siitä, että Suomi tarjoili lähes poikkeuksetta koko 60-luvun ajan lähinnä iskelmää eurooppalaisilla viisuareenoilla. Oma suosikkini tuolta ajalta on kuitenkin Lasse Mårtensonin ”Laiskotellen”, joka toimii vielä tänäkin päivänä aivan mainiosti. Siirryttyään 70-luvulle suomalaisen viisun tyyli muuttui hieman räväkämmäksi. Esimerkiksi Fredin esittämä ”Pump pump pump” jopa hätkähdytti jopa turhankin konservatiivista Eurooppaa räväkällä esityksellä tai Monica Aspelundin ”Lapponia”. Olihan jälkimmäinen jopa kolmantena, mutta hiipui kymmenenneksi. 80-luvulla räväkkyys senkun lisääntyi – jopa niin, että omaperäisetkin kappaleet pääsivät mukaan kilpailuun. Mainittakoon näistä hyvinä esimerkkeinä Riki Sorsan ”Reggae Ok” ja Kojon ”Nuku pommiin”. Uskokaa tai älkää, noiden kappaleiden taustalta löytyivät mm. Jim Pembroke, Juice Leskinen ja Otto Donner. Vakavalla mielellä oltiin kuitenkin mukana. 90-luvulla säännöt muuttuivat niin, että Suomi ei muutamaan vuoteen päässytkään osallistumaan Euroviisuihin. Tämä johtui siitä, että sijoituimme peräpäähän ja näin ollen osallistuminen jäi kokonaan pois. 90-luvun ainoa mieleenpainuva viisu on Kaija Kärkisen esittämä ”Hullu yö”. Tultuamme 2000-luvulle ei enää voinut syyttää pelkkää suomenkielistä tekstiä, sillä sääntöjen uudistuttua englanninkielinen laulu on sallittua. Eikä sekään ole taannut menestystä, sillä ennakkojutuista huolimatta maine on jäänyt vaatimattomaksi. Niin ovat vaatimattomia olleet myös viisut, joten ainakaan itselleni ei näistä kappaleista jäänyt mitään kunnollista käteen. Olkoon vaikka Jari Sillanpään ”Takes 2 to Tango”, niin ei sitten millään uudet kappaleet jää mieleen. Saa nähdä kuinka norjalaisen kaverin tänä vuonna käy.

Käännetyt viisuhelmet ovatkin sitten kokoelman parasta antia… tai ainakin melkein. Eniten käy sääliksi artisteja, jotka joutuvat hoilaamaan hyvinkin karmeita sanoituksia. Ei siihen auta sekään, että käännöksien takana ovat jopa sellaiset ammattimiehet kuin Juha Vainio tai Pertti Reponen. Joka tapauksessa tämä kokoelman osa on mielenkiintoisin. Kokoelma käynnistyy Olavi Virran esittämällä ”Taivaan sinessä”, jonka moni muistaa alkuperäisellä nimellä ”Volare”. Se mikä ainakin erottaa suomalaisen Euroviisun ja ulkomaisen on vauhdikkuus. Monet 60-luvun viisuista ovat hyvinkin svengaavia ja iloisia. Siksi mollisävytteinen härmäläinen iskelmä ei iskenyt kansainvälisillä areenoilla. Ehkä parhain 60-luvun kappaleista on Eero Raittisen esittämä ”Rakkaudelta näyttää hitto vie”, joka oli alunperin Ruotsin edustuskappale. 70-luvun viisut puolestaan jatkavat hyvin alkanutta letkeää linjaa, joihin suomenkieliset tekstit työllistivät huippusanoittajiamme. Omia suosikkejani ovat Carolan esittämä ”Penkki, puu ja puistotie” sekä Kai Hyttisen esittämä ”Saanhan olla hän”, jonka alunperin esitti The Shadows -yhtye. 80-luvun alkupuolta hallitsi lähinnä saksalainen säveltäjä Ralf Siegel, jonka hitti ”Tsingis Khan” aloitti voittojen sarjan. Eräät lehdet kirjoittivat, että herra olisi löytänyt oikean ”Eurovisio-kaavan”, jolla voitetaan jatkuvasti. Voi suorastaan sanoa, että 80-luvun alun jälkeen kappaleiden taso on suorastaan laskenut. Mikään näistä myöhemmistä levyllä olevista käännöskipaleista ei juurikaan innosta tai edes jää päähän soimaan.

Kokonaisuutena Euroviisut-kokoelmat ovat mainioita ajankuvia siitä, millaista musiikkia ammattiraadit päästivät kilpailuihin ja kuinka suomalaiset huippusanoittajat saattoivat tehdä tusinakäännöksiä ansaitakseen palkkansa. Suosittelen, että kuuntelet näitä kokoelmia hieman pilke silmäkulmassa, sillä sitä ne kaipaavat.

Jukka L. Savolainen for smackthejack

Photo’s Copyright by Warner Music, 2005